Radiopuhelin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Radiopuhelin on laite, joka radioaaltoja hyväksikäyttäen siirtää puhetta tai dataliikennettä lähettimen ja vastaanottimen välillä.

Radiopuhelinlaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaupalliset siviilipuhelimet (matkapuhelimet)
    • ARP-puhelimet (autoradiopuhelin), toimineet 1969–2000
    • NMT-puhelimet (nordic mobile telephone / nordiska mobiltelefon), toimineet NMT-450: 1982–2002 ja NMT-900: 1987–2000
    • GSM-puhelimet, toimineet 1991 lähtien
    • 3G-puhelimet, toimineet 2004 lähtien
  • Ammattiradiopuhelimet
    • VHF-radiopuhelimet (136–174 MHz)
    • UHF-radiopuhelimet (400–470 MHz)
  • Meriliikenneradiopuhelimet
  • Ilmailuradiopuhelimet
    • Vaatii käyttöluvan ja kansallisen hyväksynnän laitteelle.
    • Käyttäjinä sekä ammatti- että harrastusilmailu
    • Taajuusalue 108,000–136,975 MHz
  • Radioamatööriradiopuhelimet