LA-radiopuhelin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
LA-radiopuhelin.

LA-radiopuhelin (lyhyemmin LA-puhelin tai ”lälläri”) on puhekielen yleisnimitys luvasta vapautetuille 27 MHz lyhytaaltoalueella toimiville radiopuhelimille. Käytössä on 23 tai 40 kanavaa.

Näiden puhelimien käyttö ei maksa mitään ja kaikki, jotka ovat lähialueella samalla kanavalla kuulevat toisensa. Puhelu tapahtuu yksivuoroisesti eli yksi puhuu kerrallaan.

LA-puhelimien kantama on yleensä noin 5–50 kilometriä olosuhteista ja laitteista riippuen. Muun muassa niin sanotulla hyvällä radiokelillä kantama saattaa olla jopa 1 000–2 000 kilometriä.

Nykyään suosittuja kämmenenkokoisia PMR446-puhelimia ei pidä sekoittaa LA-puhelimiin. PMR446-puhelimet kantavat yleensä enintään kolme kilometriä ja toimivat 446 MHz:n taajuusalueella. LA-/PR- ja CB-puhelimilla taas yleensä pääsee osalla kanavista ottamaan yhteyksiä keskenään.

Puhelimeen saa liittää erillisen antennin, jonka vahvistus on korkeintaan 3 dBd (desibeliä yli puoliaaltodipolin). Yleensä antennien vahvistus ilmoitetaan teoreettisesti tasaisesti (isotrooppisesti) säteilevälle antennille dBi, jolloin antennivahvistukseen sisältyy jo myös perusantennina pidetyn puoliaaltodipoliantennin vahvistus.

Viestintävirasto erittelee Suomessa kolme eri tyyppiä 27 MHz:n lupavapaille radiopuhelimille:

  • CB-puhelimet:
    • 40 kanavaa AM+FM+SSB enintään 4 W (AM), 4 W (FM), 12 Wpep (SSB). Aikaisemmin Suomessa oli EU-rajoitus, jonka mukaan amplitudimoduloidussa lähetyksessä ei saanut käyttää kuin 1 W:n tehoa. 26. maaliskuuta 2013 alkaen Viestintävirasto antoi päätöksen, jonka mukaan AM:n lähetysteho on saanut olla 1 W:n asemesta 4 W. Moninormi-CB-radiopuhelimessa tämän tehon saa valitsemalla Espanjan maa-asetukset.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]