Antti Majanlahti
Antti Mikonpoika Majanlahti (28. joulukuuta 1966 Tampere – 30. syyskuuta 2017 Rauma[1]) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja.
Majanlahti oli koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri.[2] Hän on esiintynyt Silverinä nuorisosarjassa Kuka uskoo haikaraa (1983), nuorisorikollisena Taavi Kassilan ohjaamassa televisiosarjassa Autovaras (1991) sekä nuorena hulivilipoikana Anna-Leena Härkösen romaaniin perustuvassa televisiosarjassa Häräntappoase (1989). Majanlahti näytteli myös muun muassa elokuvissa Mestari (1992), Vaiennut kylä (1997), Kulkuri ja joutsen (1999) ja Joensuun Elli (2004) sekä televisiosarjoissa Samppanjaa ja vaahtokarkkeja (1995–1997), Hovimäki (2000–2002) ja Uusi päivä (2010–2017).
Näyttelijäntyönsä lisäksi Majanlahti ohjasi useita näytelmiä. Lukuisista teatterirooleistaan Majanlahti muistetaan muun muassa näytelmistä Vanhempieni romaani, Orvot, Merlin-Paholaisen poika, Sadan vuoden yksinäisyys, Runar ja Kyllikki, Ankkurilyhty, Reviisori, B.Virtanen, 39 askelta, Diivat, NääsNääsNews-revyy.
Vuosina 2002–2007 Majanlahti toimi Lappeenrannan kaupunginteatterin johtajana.[3] Vuoden 2017 elokuussa hänet valittiin Valkeakosken kaupunginteatterin johtajaksi, ja hänen oli tarkoitus aloittaa tehtävässä päätoimisesti vuoden 2018 helmikuussa.[2]
Majanlahti asui perheineen Tampereen Viinikassa.[4] Hän oli ohjaaja-teatterinjohtaja Mikko Majanlahden ja näyttelijä Maija-Liisa Majanlahden poika.[5] Majanlahti oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta.
Majanlahti kuoli 50-vuotiaana 30. syyskuuta 2017 Raumalla työasunnossa.[6] Ruumiinavauksessa kuolinsyyksi paljastui sydänkohtaus nukkuessa.[7] Majanlahti siunattiin Viinikan kirkossa 27. lokakuuta ja haudattiin Vatialan hautausmaalle Kangasalle.[8]
Ohjauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yö on hellä
- Kolme kosijaa ja avioliittokeinottelija
- Dorian Grayn muotokuva
- Laila
- Se on myähästä ny
- Voi vallatonta
- Rauhan ruhtinas
- Taikuri Oz
- Kolme muskettisoturia
- Frutti di Pirandello
- Lumikki
- Tulenkantajat
- Zorbas
- Naistenhurmaajat
- Katupeilin takana
- Albatrossi ja Heiskanen
- Vain Bocelli puuttuu
- Risto Räppääjä ja villi kone
- NääsNääsNews-revyy
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus, Aamulehti 13.10.2017, s. B9
- ↑ a b Mansikka, Heli: Antti Majanlahti valittiin Valkeakosken kaupunginteatterin johtoon Yle Uutiset. 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
- ↑ Uusi johtaja teatteriin tuuliselle paikalle – katso aiemmat polemiikit Etelä-Saimaa. 15.12.2014. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
- ↑ Jokinen, Juha Veli: Tv-tähti osti puutalokodin Tampereen Viinikasta Aamulehti. 29.9.2016. Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 2.10.2017.
- ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 283. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
- ↑ Puukka, Päivi: Antti Majanlahden kuolinsyy arvoitus Yle Uutiset. 3.10.2017. Viitattu 4.10.2017.
- ↑ Jokinen, Juha Veli: Antti Majanlahden kuolinsyyksi varmistui sydänkohtaus Iltalehti. 11.10.2017. Viitattu 12.10.2017.
- ↑ Jokinen, Juha Veli: Antti Majanlahti haudan lepoon Iltalehti. 27.10.2017. Viitattu 28.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Majanlahti Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Vilkman, Sanna: Antti Majanlahti on kuollut Yle Uutiset. 2.10.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 2.10.2017.
- Antti Majanlahti Ylen Elävässä arkistossa
- Antti Majanlahden muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
|