V. J. Sukselainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
V. J. Sukselainen
Vieno Johannes Sukselainen.jpg
Suomen pääministeri[1]
Sukselaisen I hallitus[2]
27.5.1957–29.11.1957
Sukselaisen II hallitus[2]
13.1.1959–3.7.1961
Edeltäjä K.-A. Fagerholm[3]
K.-A. Fagerholm[3]
Seuraaja Rainer von Fieandt[3]
Martti Miettunen[3]
Suomen valtiovarainministeri
Kekkosen I hallitus[2]
17.3.1950–17.1.1951
Törngrenin hallitus[2]
5.5.1954–20.10.1954
Edeltäjä Onni Hiltunen[4]
Tuure Junnila[4]
Seuraaja Onni Hiltunen[4]
Penna Tervo[4]
Suomen sisäasiainministeri
Kekkosen II hallitus[2]
17.1.1951–20.9.1951
Kekkosen III hallitus[2]
20.9.1951–9.7.1953
Kekkosen IV hallitus[2]
9.7.1953–17.11.1953
Edeltäjä Urho Kekkonen [5]
Seuraaja Heikki Kannisto[6]
Suomen ulkoasiainministeri
Sukselaisen II hallitus[2]
19.5.1961–19.6.1961
Edeltäjä Ralf Törngren [7]
Seuraaja Ahti Karjalainen[7]
Eduskunnan puhemies
19561957
1958
19681969
19721975 II
Edeltäjä K.-A. Fagerholm (I)
K.-A. Fagerholm (II)
Johannes Virolainen(I)
Rafael Paasio (I)
Seuraaja K.-A. Fagerholm (I)
K.-A. Fagerholm(II)
Rafael Paasio (II)
Veikko Helle
Kansanedustaja[8]
22.7.1948–22.3.1970
22.1.1972–23.3.1979
Tiedot
Syntynyt 12. lokakuuta 1906
Paimio
Kuollut 6. huhtikuuta 1995 (88 vuotta)
Espoo
Puolue Maalaisliitto
Puoliso Elma Bonden[8]
Koulutus filosofian lisensiaatti (1939)[8]

Vieno Johannes (Jussi) Sukselainen, (vuoteen 1928 Saari, 12. lokakuuta 1906 Paimio6. huhtikuuta 1995 Espoo) oli suomalainen Maalaisliittoa ja myöhemmin Keskustapuoluetta edustanut poliitikko. Sukselainen oli Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja 1954–1971.[8]

Sukselainen valmistui ylioppilaaksi 1927 ja filosofian kandidaatiksi 1931.[8] Hän oli koulutukseltaan sosiologi. Hän valmistui 1939 filosofian lisensiaatiksi tehtyään tutkielman osuustoiminnasta otsikolla Hankintaosuuskunta yritysmuotona. Opiskeluaikanaan hän kuului Akateemiseen Karjala-Seuraan, jonka puheenjohtajana hän toimi muutaman kuukauden ajan vuonna 1932, kunnes erosi seurasta yhdessä Urho Kekkosen, Martti Haavion, Reino Kuuskosken, Kustaa Vilkunan, Heikki Hosian, Lauri Hakulisen, Veikko Heiskasen ja muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei 27. huhtikuuta 1932 pidetyssä kokouksessa suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa.lähde?

Pitkän uransa aikana Sukselainen toimi muun muassa Tampereen yliopiston kanslerina (1969–1978), Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana (1954–1971), Maalaisliiton puheenjohtajana (1945–1964), eduskunnan puhemiehenä (1956–1957, 1958–1959, 1968–1970, 1972–1976), valtiovarainministerinä (1950–1951), sisäasiainministerinä (1951–1953) sekä pääministerinä (vuosina 1957 ja 1959–1961). Hän toimi Maalaisliiton/Keskustapuolueen kansanedustajana vuosina 1948–1970 ja 1972–1979. Sukselainen putosi eduskunnasta vuoden 1970 vaaleissa, mutta palasi takaisin eduskuntaan vuoden 1972 vaaleissa. Hän ei asettunut ehdokkaaksi enää vuoden 1979 vaaleissa.lähde?

Sukselainen poikkesi perusmaalaisliittolaisesta varsinkin tullessaan Maalaisliiton puheenjohtajaksi 1945. Hän ei ollut maanviljelijä vaan "lukeneistoa" ja edeltäjiinsä verrattuna nuori, 38-vuotias. Hän uudisti puoluehallintoa ja pyrki saamaan naisia ja nuoria mukaan puolueen toimintaan. Kekkonen piti hänen suhteitaan virolaisiin opiskelutovereihin vaarallisina. Neuvostoliittolainen lehti oli julkaissut valokuvan, jossa kaksi Helsingin yliopiston osakuntien ylioppilasta oli vienyt onnitteluadressin Ruotsissa asuneille Viron pakolaishallitusta kannattaville ylioppilaille. Maalaisliiton vuoden 1964 puoluekokouksessa istuva puheenjohtaja Sukselainen hävisi Johannes Virolaiselle niukasti äänin 888–866.lähde?

Vuonna 1961 Helsingin hovioikeus tuomitsi Sukselaisen viralta pantaviksi Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan virasta virkarikoksen vuoksi.[9] Tuomio kuitenkin kaatui korkeimmassa oikeudessa, ja Sukselainen palasi Kelan pääjohtajan virkaan, mutta ei pääministeriksi.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen hallitukset valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 9.6.2010.
  2. a b c d e f g h Ministerin tiedot: Sukselainen, Vieno Johannes Valtioneuvosto.fi. Viitattu 27.3.2016.
  3. a b c d Ministerit nimikkeittäin: Pääministeri Valtioneuvosto.fi. Viitattu 27.3.2016.
  4. a b c d Ministerit nimikkeittäin: Valtiovarainministeri Valtioneuvosto.fi. Viitattu 27.3.2016.
  5. Kekkosen hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 9.6.2010.
  6. Tuomiojan hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 9.6.2010.
  7. a b Sukselaisen II hallitus valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 9.6.2010.
  8. a b c d e V. J. Sukselainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.8.2016.
  9. Sosialidemokraattisen puolueen toimintakertomukset 1960-1962, Työväen arkisto
  10. Lasse Kangas, kolumni, Keskisuomalainen 13.7.2009, viitattu 19.1.2013

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perttula, Pekka: Taloton talonpoika – maaton maalaisliittolainen: V. J. Sukselainen 1906–1945. (Väitöskirja.) 2010. ISBN 978-952-92-7365-2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Edeltäjä:
K.-A. Fagerholm
K.-A. Fagerholm
Suomen pääministeri
1957
1959–1961
Seuraaja:
Rainer von Fieandt
Martti Miettunen
Edeltäjä:
Onni Hiltunen
Tuure Junnila
Suomen valtiovarainministeri
1950–1951
1954
Seuraaja:
Onni Hiltunen
Penna Tervo
Edeltäjä:
Ralf Törngren
Suomen ulkoasiainministeri
1961
Seuraaja:
Ahti Karjalainen
Edeltäjä:
Urho Kekkonen
Suomen sisäasiainministeri
1951–1953
Seuraaja:
Heikki Kannisto
Edeltäjä:
K.-A. Fagerholm
K.-A. Fagerholm
Johannes Virolainen
Rafael Paasio
Eduskunnan puhemies
1956–1957
1958
1968–1970
1972–1976
Seuraaja:
K.-A. Fagerholm
K.-A. Fagerholm
Rafael Paasio
Veikko Helle
Edeltäjä:
Eino E. Louhio
Kelan pääjohtajat
1954–1971
Seuraaja:
Jaakko Pajula