Arvo Pentti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvo Pentti
Arvo Pentti rintamalla Nietjärvellä jatkosodan aikana syyskuussa 1944.
Arvo Pentti rintamalla Nietjärvellä jatkosodan aikana syyskuussa 1944.
Suomen puolustusministeri
Karjalaisen I hallitus
13.4.1962–18.12.1963
Virolaisen hallitus
12.9.1964–27.5.1966
Auran I hallitus
14.5.1970–15.7.1970
Auran II hallitus
29.10.1971–23.2.1972
Edeltäjä Edvard Björkenheim
Kaarlo Leinonen
Kaarlo Leinonen
Kristian Gestrin
Seuraaja Kaarlo Leinonen
Sulo Suorttanen
Sulo Suorttanen
Sulo Hostila
Suojelupoliisiin päällikkö
1972–1978
Edeltäjä Armas Alhava
Seuraaja Seppo Tiitinen
Kansanedustaja
22.7.1958–22.3.1970
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt13. helmikuuta 1915
Hämeenkyrö
Kuollut1. helmikuuta 1986 (70 vuotta)
Hämeenkyrö
Ammatti maanviljelijä
Tiedot
Puolue ammattiministeri
Muut puolueet Maalaisliitto/Keskusta
Sotilaspalvelus
Kunniamerkit Mannerheim-ristin ritari

Arvo Veikko Pentti (13. helmikuuta 1915 Hämeenkyrö1. helmikuuta 1986 Hämeenkyrö)[1] oli suomalainen keskustalainen poliitikko, everstiluutnantti, ja Mannerheim-ristin ritari numero 29 alkaen 19. lokakuuta 1941. Myöhemmin hän toimi puolustusministerinä ja suojelupoliisin päällikkönä.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelijä Pentti toimi kansanedustajana 1958–1970 ja hoiti neljästi puolustusministerin tehtäviä. Supon päällikkö hänestä tuli 1972.

Pentti osallistui asekätkentään toimimalla kätkennän johtajana Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiirissä asemapaikkanaan Vammala. Hän oli pidätettynä 22 kuukautta, minkä jälkeen hänet tuomittiin kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen.[3]

Pentin puoliso oli Margrethe Marie Pentti (o.s. Torp), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1942. Heidän poikansa Klaus Pentti (s. 1943) oli keskustan kansanedustajana 2003–2011.[4] Arvo Pentin muistolaatta on kiinnitetty Hämeenkyrön kunnantalon seinään.

KGB-suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KGB:n arkistohoitajan taltioiman Mitrohinin arkiston mukaan peitenimelle ”Mauri” myönnettiin rahasumma, 150 000 markkaa, yhteistyöstä KGB:n kanssa Nato-maiden tiedustelupalvelujen toiminnan paljastamiseksi. On arvioitu, että ”Maurin” liikkeet vastaisivat Pentin liikkeitä hänen toimiessaan Supon päällikkönä. Ei kuitenkaan tiedetä varmasti, että Pentti olisi koskaan vastaanottanut KGB:ltä raportissa mainittua summaa.[5] Supon vastavakoilu näki KGB:n agenttien ja Pentin tapaamisia, jotka tämä myönsikin. Tähän liittyy KGB:tä 20 vuotta avustaneen tullihallituksen yliaktuaarin Olavi Pihlmanin pidätys, jonka jälkeen Pentin ja KGB:n suhteet viilenivät.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurmerinta, Ilmari – Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta: Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. 4. painos. Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6224-0.
  • Lukkari, Matti: Asekätkentä. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-08013-X.
  • Uola, Mikko: ”Pentti, Arvo (1915–1986)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 629–631. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä Missä Milloin, s. 116. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08999-4.
  2. Pentti, Arvo Veikko Mannerheim-ristin ritarit. Viitattu 26.2.2016.
  3. Lukkari 2005, s. 141–144, 348−349.
  4. Klaus Pentti Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. Verkkouutiset: Supon ex-päällikölle iso summa KGB:ltä. Helsingin Sanomat 14.9.2014 s. A 5.
  6. Leppänen, Veli-Pekka: Arvo Pentti oli KGB:n peitenimi ”Mauri”. Helsingin Sanomat 20.11.2014, s. B 4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arvo Pentti Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Pentti, Arvo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Edeltäjä:
Edvard Björkenheim
Kaarlo Leinonen
Sulo Suorttanen
Kristian Gestrin
Suomen puolustusministeri
19621963
19641966
1970
19711972
Seuraaja:
Kaarlo Leinonen
Sulo Suorttanen
Kristian Gestrin
Sulo Hostila