Nestori Kaasalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ministeri Nestori Kaasalainen Suomen Pankin ovella vuonna 1967 saapumassa pankkivaltuusmiesten kokoukseen.

Nestor Johannes (Nestori) Kaasalainen (14. helmikuuta 1915 Pyhäjärvi Vpl1. maaliskuuta 2016[1] Sipoo)[2] oli suomalainen kansanedustaja ja ministeri, jonka aktiiviura osui 1950–1960-luvulle. Hänet valittiin kotikunnastaan Tyrväältä kuudesti maalaisliiton kansanedustajaksi, jolloin hän edusti Turun läänin pohjoista vaalipiiriä. Kansanedustajauran jälkeen Kaasalainen siirtyi 1972–1980 hallinnolliseksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi Alkoon.[3] Eläkepäiviään hän vietti Sipoossa. Aarne Nuorvalan kuoltua heinäkuussa 2013 Kaasalainen oli vanhin elossa oleva suomalainen, joka oli toiminut ministerinä.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasalainen oli ammatiltaan maanviljelijä. Hän toimi kansanedustajana 21 vuotta vuosina 1951–1972 ja oli maatalousministerinä Paasion I hallituksessa ja Karjalaisen II hallituksessa. Maaliskuussa 1971 tehtävänimike muuttui maa- ja metsätalousministeriksi. Presidentin valitsijamiehenä Kaasalainen oli vuosien 1956, 1962 ja 1968 vaaleissa. Kaasalainen oli pitkäaikainen Tyrvään kunnanvaltuuston jäsen ja vuosina 1961−1972 hän toimi valtuuston puheenjohtajana. Sotilasarvoltaan Kaasalainen oli kapteeni.

Kaasalainen toimi Maalaisliiton järjestösihteerinä vuosina 1945–1951 ja ajoi voimakkaasti silloista eduskunnan puhemiestä Urho Kekkosta tasavallan presidentiksi vuoden 1950 vaalissa. Tästä huolimatta Kaasalaisen ja Kekkosen välit eivät koskaan muodostuneet läheisiksi. Johannes Virolaisen mukaan miesten välit kylmenivät koko sen ajan, jonka Kaasalainen oli mukana politiikassa, ja katkesivat kokonaan vuoden 1970 eduskuntavaalien aikoihin. Virolaisen mukaan välirikko johtui siitä, että Kaasalainen oli vaalien alla arvostellut presidentin poikaa kansanedustaja Matti Kekkosta, joka oli lähes ainoana keskustalaisena kansanedustajana vaalikauden 1966–1970 aikana kannattanut vapaata aborttia, jumalanpilkan poistamista rikoslaista ja keskioluen vapauttamista.selvennä Ennen nimitystään Karjalaisen hallituksen maatalousministeriksi Kaasalainen toimi vuoden 1970 vaalien jälkeen eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä.[4]

Nestori Kaasalaisen veli oli Väinö Kaasalainen.[5][6] Johannes Virolainen arvelee Kekkosen vastenmielisyyden Nestori Kaasalaista kohtaan johtuneen osaltaan myös siitä, että Väinö Kaasalainen oli Maalaisliiton entisen puheenjohtajan Viljami Kalliokosken hyvä ystävä, ja Väinö Kaasalainen valittiin Kalliokosken tukemana Maalaisliiton puoluesihteeriksi samalla kun Kekkonen hyökkäsi voimakkaasti Kalliokoskea vastaan.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nestori Kaasalainen on kuollut Tyrvään Sanomat. 31.3.2016. Arkistoitu 3.4.2016. Viitattu 31.3.2016.
  2. Kaasalainen, Taina: Suomen vanhin ministeri: Nestori Kaasalainen 1915–2016. Helsingin Sanomat, 3.4.2016, s. C 30. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.4.2016.
  3. Uola, Mikko: ”Kaasalainen, Nestori (1915–2016)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 661. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Johannes Virolainen: Polun varrelta, s. 249–252. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12763-2.
  5. Nestori Kaasalainen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  6. Väinö Kaasalainen. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Edeltäjä:
Mauno Jussila
Nils Westermarck
Suomen maa- ja metsätalousministeri
19661968 (maatalousministeri)
19701971 (maatalousministeri 28.2.1971 asti)
Seuraaja:
Martti Miettunen
Samuli Suomela