Taisto Tähkämaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taisto Tähkämaa
Suomen puolustusministeri
Sorsan II hallitus
15.5.1977–25.5.1979
Edeltäjä Seppo Westerlund
Seuraaja Lasse Äikäs
Suomen maa- ja metsätalousministeri
Koiviston II hallitus
26.5.1979–18.2.1982
Sorsan III hallitus
19.2.1982–5.5.1983
Edeltäjä Johannes Virolainen
Seuraaja Toivo Yläjärvi
Kansanedustaja
23.3.1970–21.3.1991
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Turun läänin eteläinen vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 11. joulukuuta 1924 (ikä 94)
Parainen
Puolue Suomen Keskusta
Puoliso Riitta-Leena Kokolahti (1961–)
Koulutus agrologi (1953)
Ammatti maanviljelijä
Arvonimet maanviljelysneuvos (1991)

Taisto Toivo Johannes Tähkämaa (vuoteen 1935 Blomqvist) (s. 11. joulukuuta 1924 Parainen) on agrologi sekä maanviljelysneuvos. Hän toiminut kansanedustajana (1970–1991), puolustusministerinä (1977–1979) sekä maa- ja metsätalousministerinä (1979–1983).[1] Keskustapuolueen varapuheenjohtajana hän toimi (1980–1984). Maa- ja metsätalousministerinä Tähkämaa myötävaikutti munantuotantoon ja maataloustulon ohjaamiseen viljanviljelylle.

Tähkämaa on lähtöisin maanviljelijäperheestä. Hän kävi maamieskoulun 1946 sekä suoritti kansanopisto-opintoja Alkio-opistossa 1949 ja maatalouden jatko-opintoja Högre svenska lantbruksläroverket i Åbo -opistossa 1953. Sen jälkeen hän toimi maatalouskonsulenttina ja maanviljelijänä Piikkiön Harvaluodossa.[1]

Neuvostoliiton puolustusministeri marsalkka Dmitri Ustinov teki virallisen vierailun Suomeen kesällä 1978 Tähkämaan toimiessa puolustusministerinä. Ustinov esitti Suomen ja Neuvostoliiton yhteisiä sotaharjoituksia ensimmäiseksi juuri vierailua isännöineelle Tähkämaalle. Tähkämaa kuitenkin vastasi, ettei hänellä ollut valtuuksia tehdä päätöstä asiassa ja siirsi sen presidentti Urho Kekkosen ja puolustusvoimain komentajan kenraali Lauri Sutelan ratkaistavaksi. Nämä torjuivat Ustinovin ehdotuksen, jonka on vahvimmin epäilty olleen alun perin Neuvostoliiton silloisen Helsingin-suurlähettilään Vladimir Stepanovin idea.[2][3]

Vuoden 2006 presidentinvaalin toisella kierroksella Tähkämaa ilmoitti keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaassa kannattavansa Tarja Halosta sotilaallista liittoutumattomuutta tarkoittavan puoluekokouspäätöksen perusteella. Suomen Keskustan johto kannatti pääasiassa Sauli Niinistöä.

Presidentti on myöntänyt Tähkämaalle Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkin vuonna 1983[4] ja Vapaudenristin ritarikunnan I luokan Vapaudenristin rintatähtineen vuonna 2006.[5] Hän sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1991. Tähkämaa on sotilasarvoltaan korpraali.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on 1982, s. 1043. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06659-5.
  2. Jakobson, Max: Vallanvaihto, s. 201−207. Helsinki: Otava 1992.
  3. Korhonen, Keijo: Sattumakorpraali, s. 115. Helsinki: Otava 1999.
  4. a b Taisto Tähkämaa Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 1.8.2012.
  5. Presidentiltä ylennyksiä ja kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä yle.fi. 6.12.2006. Yle Uutiset. Viitattu 1.8.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusministerin lippu.png Edeltäjä:
Seppo Westerlund
Suomen puolustusministeri
1977-1979
Seuraaja:
Lasse Äikäs
Edeltäjä:
Johannes Virolainen
Suomen maa- ja metsätalousministeri
19791983
Seuraaja:
Toivo Yläjärvi
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.