Eino Siuruainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eino Olavi Siuruainen (s. 20. maaliskuuta 1943 Pudasjärvi) on suomalainen poliitikko, tieteilijä ja virkamies ja entinen Oulun läänin maaherra. Koulutukseltaan Siuruainen on filosofian tohtori maantieteen alalta.

Siuruainen menetti isänsä vuonna 1943 sodassa.[1] Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1964. Hän valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi 1968, filosofian kandidaatiksi 1970, filosofian lisensiaatiksi 1973 ja filosofian tohtoriksi 1976.[2] Hän on toiminut Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen erikoistutkijana 1973-1980, Oulun yliopiston maantieteen apulaisprofessorina ja vs. professorina 1981-1983 ja Oulun yliopiston Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen vs. johtajana 1984-1987 ja kirjoittanut useita julkaisuja, joita on ilmestynyt noin 130 sekä Suomessa että ulkomailla.

Hänestä tuli keskustapuolueen kansanedustaja vuonna 1987, ja hän toimi eduskunnassa vajaan kauden ennen siirtymistään maaherraksi 1991, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 2009.[3] 1. syyskuuta 2003 Suomen kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen hänen nimittämisestään valtion teknologiarahoituksen alueellisen hyödyntämisen selvitysmieheksi.[4]

Siuruainen on sotilasarvoltaan kapteeni. Hän sai Oulu- ja maanpuolustusmitalit 1995 sekä sotilasansiomitalin 1998. Hänellä on myös Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan komentajamerkki. Siuruainen on myös Tammenlehvän Perinneliitto ry:n puheenjohtaja.[5] Ansioistaan opiskelijoiden hyväksi tehdystä työstä Oulun yliopiston ylioppilaskunta kutsui hänet kunniajäsenekseen vuonna 2005.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Ahti Pekkala
Oulun läänin maaherra
1991−2009
Seuraaja:
lääni lakkautettiin
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.