Johan Fredrik Carpelan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johan Fredrik Carpelan
J-F-Carpelan.jpg
Syntynyt 14. joulukuuta 1745[1]
Halikko
Kuollut 27. joulukuuta 1808 (63 vuotta)[1]
Göteborg, Ruotsi
Ammatti virkamies, sotilas
Puoliso Magdalena Maria Noraeus[1]

Johan Fredrik Carpelan (14. joulukuuta 1745 Halikko27. joulukuuta 1808 Göteborg, Ruotsi) oli suomalainen virkamies, sotilas ja vapaaherra.

Carpelan kirjoitti ylioppilaaksi Turussa 1759, jonka jälkeen hän aloitti sotilasuransa Väster­bottenin rykmen­tissä vain viidentoista vuoden ikäisenä. Kahdenkymmenen vuoden palveluksen jälkeen hänet ylennettiin majuriksi vuonna 1779.[1] Kun Oulun läänin maaherra Adolf Tandefelt siirtyi Vaasan läänin maaherraksi vuonna 1785, Carpelan nimitettiin hänen seuraajakseen Oulun läänin maaherraksi. Samoihin aikoihin hänen veljensä Simon Wilhelm Carpelan nimitettiin Kuopion läänin maaherraksi.[2]

Carpelan toimi Oulun läänin maaherrana vuodet 1785–1800. Toimikauteen sisältyi sekä rauhan että sodan aikaa: vuosina 1788–1790 käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä Kustaa III:n sota. Maaherrana Carpelan keskittyi talouden ja hallinnon kehittämiseen. Hän teki maakuntamatkoja, joiden aikana tutustui läänin maatalouteen. Maanviljelijöiden opastukseksi hän jopa julkaisi kirjasen Neuvo ja johdatus maan viljelemisen ja huonenhallituxen parandamiseen vuonna 1793. Carpelan kiinnitti huomiota myös Oulun kauppiaiden tärkeimpien vientituotteiden tervan, voin ja suolalohen laadun parantamiseen ja valvomiseen. Juuri ennen Carpelanin toimikauden alkua valmistunut Tervahovi auttoi ainakin tervan laadun parantamisessa.[3]

Carpelanin aikaan otettiin myös käyttöön silloisella Polttimosaarella sijainnut kruununpolttimon päärakennus uudeksi läänin hallintorakennukseksi ja maaherran virka-asunnoksi. Saarta alettiin myös kutsua Maaherransaareksi, kunnes lääninsairaala muutti saareen vuonna 1834, jolloin se sai nykyisen nimensä Lasaretinsaari (myös Sairaalasaari).[3]

Norrköpingin valtiopäivillä 1800 Carpelan nimitettiin vastoin omaa tahtoaan Göteborgin ylikomendantiksi ja myöhemmin samana vuonna Göteborgin ja Bohusin läänin maaherraksi.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. 2003–2006. Helsingin yliopisto. Viitattu 16.2.2014.
  2. a b Halila, Aimo: Oulun kaupungin historia II, s. 65–66. Kirjola Oy, 1953.
  3. a b Paso, Eija ja Rämö, Rauno: Työn jäljet: Lasaretinsaaren vaiheita 1600–2000, s. 31–32, 55. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus, 2002. ISBN 951-98571-3-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]