Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto (EPNM) oli vuosina 1906–1908 Vaasan läänin alueella toiminut puolue, jota johti Santeri Alkio. Puolueen perustajat tulivat Nuorsuomalaisesta puolueesta, ja EPNM toimi osin nuorsuomalaisten sisällä, kunnes se loppuvuonna 1907 päätti yhdistyä Suomen Maalaisväestön Liittoon eli Maalaisliittoon. EPNM:n ohjelma oli sekä Maalaisliittoa että nuorsuomalaisia radikaalimpi ja puolue sijoittui niistä vasemmalle.[1]

EPNM perustettiin syksyllä 1906 nuorsuomalaisten radikaaliksi maalaissiiveksi. Kokouksia Pohjanmaan maalaisväestön kokoamiseksi oli pidetty helmikuusta alkaen. Niihin osallistui aluksi myös Suomalaisen puolueen kannattajia. Edistysmielinen nuorsuomalainen linja sai suurinta kannatusta Vaasan seudulla Etelä-Pohjanmaalla, mutta toimintaa oli myös muualla Vaasan läänissä. Ensimmäiset paikallisosastot muodostettiin Laihialla ja Kauhavalla. EPNM:n johtohahmo oli Santeri Alkio, joka kannattajineen koki vanhoillisten saaneen liikaa valtaa nuorsuomalaisissa. Tavoitteena oli muuttaa puolue sisältäpäin. Kesällä 1906 aloitti Alkion päätoimittama sanomalehti Ilkka, jonka palstoilla EPNM:n ajatuksia alettiin tuoda julki. EPNM ajoi nuorsuomalaisia radikaalimpia muutoksia maalaisten sosiaaliseen asemaan, ja se nosti nämä vaatimukset keskeisemmälle sijalle. EPNM:n ja Alkion ideologiaan kuului myös tuki wrightilaiselle työväenliikkeelle ja sen jäsenet osallistuivat työväenyhdistysten toimintaan.[1]

EPNM perustettiin lähes samanaikaisesti Suomen Maalaisväestön Liiton kanssa, mutta perustajat eivät aluksi tienneet kilpailevista hankkeista. Joillakin paikkakunnilla puolueilla oli kilpailevia osastoja, joiden kesken esiintyi riitoja. Suurimman ongelman aiheutti EPNM:n vaatimus kirkon ja valtion erottamisesta. EPNM ei myöskään ollut yhtä selvästi agraarinen ammatti- ja luokkapuolue, vaan se pyrki vetoamaan muuhunkin maaseutuväestöön yleisellä vapaamielisyydellään. Puolueet olivat kuitenkin varsin lähellä toisiaan ja yhteistyö alkoi pian. Eduskuntaan noussut Alkio liittyi aluksi nuorsuomalaisten ryhmään, mutta pian hän huomasi olevansa lähempänä maalaisliittolaisia kollegoitaan ja alkoi toimia yhteistyössä näiden kanssa. EPNM hyväksyi yhdistymisen Alavudella 29. joulukuuta 1907 pitämässään kokouksessa ja hanke toteutui seuraavan vuoden alkupuolella. Yhtenäiselle Maalaisliitolle hyväksyttiin uusi kompromissihakuinen ohjelma, joka kuitenkin kallistui Maalaisväestön liiton aiemmin edustamaan suuntaan. EPNM:n edustama radikaalius väistyi puolueen imagosta ja maanviljelijöiden eturyhmäajattelu sai keskeisimmän sijan.[1]

Eduskuntavaaleissa 1907 EPNM asetti ehdokkaita yhdessä nuorsuomalaisten kanssa Vaasan läänin kolmessa vaalipiirissä. Vaaliliitoista valittiin eduskuntaan EPNM:n Santeri Alkio eteläisessä ja kaksi nuorsuomalaista itäisessä vaalipiirissä. Maalaisliitto ei saanut läänistä yhtään edustajaa. Vuoden 1908 vaalit käytiin juuri maalaispuolueiden yhdistyttyä, mutta Alkio ei kyennyt uusimaan paikkaansa ja puolue jäi edustajitta. Loppuvuonna 1908 perustettiin Maalaisliiton Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin piiritoimikunta, jonka kaikki toimihenkilöt olivat EPNM:n entisiä aktiiveja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Raimo Salokangas: Maalaisliiton kannatuksen leviäminen Vaasan läänissä 1906–1917. teoksessa Turun historiallinen arkisto 30 (Turun historiallinen yhdistys 1975), s. 114–135,161.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]