Eeli Erkkilä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eeli Johannes Erkkilä (21. marraskuuta 1909 Oulainen1. huhtikuuta 1963 Oulainen) oli keskipohjalainen pienviljelijä joka toimi Maalaisliiton kansanedustajana ja ministerinä 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa.

Erkkilän vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Erkkilä ja Anna Ylikivelä. Hän kävi kansakoulun ja oli sen jälkeen pienviljelijänä Oulaisissa. Erkkilä osallistui jo ennen sotia nuorisoseura- ja raittiusliikkeen toimintaan kotiseudullaan ja hänet valittiin Oulun raittiuspiirin piirisihteeriksi vuonna 1938. Erkkilä aloitti poliittisen uransa Maalaisliiton rivijäsenenä ja eteni vähitellen puolueen johtoelimiin toimien muun muassa Maalaisliiton Oulun piirin toiminnanjohtajana 1947–1951. Hän oli puolueen kansanedustajana vuosina 1951–1963 edustaen Oulun läänin vaalipiiriä.

Erkkilä oli toisena sosiaaliministerinä Sukselaisen II hallituksessa 1959–1961, toisena kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Miettusen I hallituksessa 1961–1962, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Miettusen I hallituksessa helmikuulta huhtikuulle 1962 ja sisäasiainministerinä Karjalaisen I hallituksessa 1962–1963. Erkkilä joutui jättämään ministerintehtävänsä sairauden vuoksi 8. helmikuuta 1963 ja hänen tilalleen sisäministeriksi nimitettiin Niilo Ryhtä.

Erkkilä oli Maalaisliiton puoluevaltuuskunnan ja MTK:n valtuuskunnan jäsen sekä jäsenenä useiden yritysten hallintoneuvostoissa. Hän oli mukana kunnallispolitiikassa Oulaisten kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1953 ja myös kunnanhallituksen jäsenenä. Politiikan ulkopuolella Erkkilä toimi Mustalaislähetyksen varapuheenjohtajana ja vuonna 1954 hänestä tuli Oulun raittiuspiirin puheenjohtaja.

Erkkilä oli naimisissa vuodesta 1938 Martta Elisabet Jääskelän kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Kauno Kleemola
Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
1962
Seuraaja:
Veikko Savela
Edeltäjä:
Eemil Luukka
Suomen sisäasiainministeri
19621963
Seuraaja:
Niilo Ryhtä