Sauli Kousa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sauli Kousa
Sauli Kousa 7. heinäkuuta 1942.
Sauli Kousa 7. heinäkuuta 1942.
Henkilötiedot
Syntynyt 3. tammikuuta 1912
Mäntyharju
Kuollut 13. joulukuuta 1956 (44 vuotta)
Heinola
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi Suomi
Palvelusvuodet 1939–1944
Taistelut ja sodat talvisota, jatkosota
Sotilasarvo ylikersantti
Kunniamerkit Mannerheim-ristin ritari

Sauli Kousa (3. tammikuuta 1912 Mäntyharju13. joulukuuta 1956 Heinola) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 65. Sotilasarvoltaan Kousa oli ylikersantti.

Ennen sotia hän työskenteli maanviljelijänä kotitilallaan Mäntyharjun Kousankylässä. Sotien jälkeen hän toimi korjausmiehenä Kymin Osakeyhtiön Heinolan Metsäosastossa vuosina 1945–56. Kousa toimi myös varsinaisen työnsä ohella vartijana Heinolan pääpostikonttorilla. Hän oli naimisissa ja hänellä oli yksi lapsi.[1]

Sauli Kousa oli kahden sodan veteraani. Hän toimi talvisodassa konekivääriryhmän johtajana sekä konekiväärijoukkueen varajohtajana Jääkärirykmentti 33:ssa, sekä talousaliupseerina TykK/JR 6:ssa. [1]

Jatkosodassa hän toimi joukkueen varajohtajana Jalkaväkirykmentti 22:ssa sekä 20. prikaatissa. Hän haavoittui 9. kesäkuuta 1944 Syvärin sillanpäässä.[1]

Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 5. heinäkuuta 1942. Nimitysperusteluissa mainitaan muun muassa iskuryhmän johtajana osoitettu henkilökohtainen rohkeus ja neuvokkuus.[2]

Mannerheim-ristin perustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerheim-ristin ritari Sauli Kousa puhdistaa kivääriään 18. heinäkuuta 1942.

Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Sauli Kousan.

Kersantti Kousa kunnostautui kesällä [10.7.41 Korpiselässä] erään kukkulan valtauksessa osoittaen henkilökohtaista rohkeutta iskuryhmän johtajana. R:ssa [Rajakontu] hän kävi yksin tiedustelemassa valloittamattomassa kylässä, tuoden tarkat tiedot vihollisen varustuksista. Kylän valtauksessa hän toimi iskuryhmän johtajana osoittaen mitä suurinta henkilökohtaista rohkeutta ja neuvokkuutta konekivääripesäkkeen valtaamisessa. Puolustustaistelun aikana [säntämässä] syyskesällä hän teki useita partioretkiä, tuhoten eräällä n. joukkueen vahvuisen vihollisosaston. Myöhemmin hän osallistui erikoisen tehokkaasti vahvan vihollispartion tuhoamiseen, josta itse tuhosi useita ryhmiä. Syvärin puolustuksen aikana hän ylitti partioineen Syvärin, edeten taitavasti tiheän vihollisryhmän läpi. Hän kävi tällöin eräällä paikkakunnalla [Lotinapelto] ja toi arvokkaita tiedustelutuloksia tullessaan.”[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Helsinki: Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 30.6.2020.
  2. Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 174
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.