Sampo Terho

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sampo Terho
Sampo Terho Ilta-Sanomien eurovaaliväittelyssä Sanomatalossa vuonna 2014.
Sampo Terho Ilta-Sanomien eurovaaliväittelyssä Sanomatalossa vuonna 2014.
Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri
Sipilän hallitus
5.5.2017–
Edeltäjä Timo Soini (eurooppaministeri)
Sanni Grahn-Laasonen (opetus- ja kulttuuriministeri)
Euroopan parlamentin jäsen
19.4.2011–27.4.2015
Seuraaja Pirkko Ruohonen-Lerner
Kansanedustaja
22.4.2015–
Ryhmä/puolue Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (2015–2017)
Uusi vaihtoehto (2017–)
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 20. syyskuuta 1977 (ikä 39)
Helsinki
Puolue Sitoutumaton
Muut puolueet Perussuomalaiset (vuoteen 2017)
Kotisivut sampoterho.net

Sampo Johannes Terho (s. 20. syyskuuta 1977 Helsinki)[1] on suomalainen Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja, tietokirjailija, ja Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Hänet valittiin kansanedustajaksi vuonna 2015, mitä ennen hän oli europarlamentaarikko vuosina 2011–2015.

Terho nousi Euroopan parlamenttiin varasijalta Timo Soinin siirtyessä takaisin eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Terho valittiin jatkokaudelle.

Kesäkuussa 2017 Terho erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä 20 muun kansanedustajan kanssa ja perusti Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terho valmistui ylioppilaaksi vuonna 1996 Porkkalan lukiosta. Vuonna 2003 hän valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan Suomen historia. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli 1,5 vuotta tietopalvelusihteerinä puolustusministeriössä. Vuonna 2005 Terho oli rauhanturvaajana Eufor-joukoissa Bosnia ja Hertsegovinassa. Vuosina 2006–2008 hän työskenteli Maanpuolustuskorkeakoulussa stategiatutkijana ja vuosina 2009–2010 mediatutkijana.[2][3]

Terho on kirjoittanut yhteiskunnallisia artikkeleita sanomalehtiin ja toiminut kolumnistina muun muassa Uudessa Suomessa, Aamulehdessä, Kalevassa, Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa. Vuonna 2007 julkaistiin Terhon tietokirja kuolemanrangaistuksen historiasta. Marraskuussa 2009 hänet valittiin Suomalaisuuden liiton puheenjohtajaksi.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleissa 2003 Terho oli perussuomalaisten ehdokas Pirkanmaan vaalipiirissä muttei tullut valituksi. Vuosina 2008–2009 hän toimi Kallion seudun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana ja vuonna 2009 Helsingin piirihallituksen toisena varapuheenjohtajana.

Terho oli perussuomalaisten ehdokas vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa ja ylsi 9 374 äänellä varasijalle.[4] Hän nousi europarlamenttiin, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin luopui jäsenyydestään tultuaan valituksi eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa.[5] Vuosina 2011–2014 Terho kuului EU-kriittiseen Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmään (EFD).[1] Terho valittiin jatkokaudelle vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.[6][7] Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen Terhon paikalle Euroopan parlamenttiin nousi kuitenkin varajäsen Pirkko Ruohonen-Lerner, kun Terho tuli valituksi ja otti vastaan paikkansa Suomen eduskunnassa.[1] Vuosina 2014–2015 Terho kuului konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR) ja oli ryhmän työvaliokunnan jäsen.[1]

Euroopan parlamentin seitsemännellä vaalikaudella (2009–2014) Terho toimi talous- ja raha-asioiden sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan jäsenenä vuodesta 2012 vaalikauden loppuun. Terho toimi myös kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan varapuheenjohtajana vuosina 2011–2012 ja Kanada-suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsenenä vuosina 2011–2014. Lisäksi Terho on ollut varajäsen ulkoasiaivaliokunnassa (2011–2014), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa (2012–2014) sekä Australian ja Uuden-Seelannin suhteista vastaavassa valtuuskunnassa (2011–2014). Vuonna 2014 alkaneella vaalikaudella Terho oli jälleen talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsen, suhteista Yhdysvaltoihin vastaavan valtuuskunnan jäsen sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan varajäsen.[1]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Terho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä. [8] Terho otti paikkansa Eduskunnassa vastaan, täten luopuen mandaatistaan Euroopan parlamentissa.[9]

Jari Lindströmin siirryttyä ministeriksi Sipilän hallitukseen Terho nimitettiin hänen tilalleen Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[10]

Terho valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa. Hän sai 3 381 ääntä.[11]

Tasavallan presidentti nimitti Terhon eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi Sipilän hallitukseen perjantaina 5. toukokuuta 2017.[12] Kesäkuussa 2017 Terho erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä 20 muun kansanedustajan kanssa ja perusti Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän.

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2017: 3 381 ääntä (Helsinki, valittiin).[14]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sampo Terho: toiminta eri vaalikausina Euroopan parlamentti. Viitattu 26.5.2014.
  2. Henkilökuva Sampoterho.net. Viitattu 16.3.2015.
  3. Suomea puolustamassa. Perussuomalaiset Euroopassa, 2011, nro 1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.3.2015.
  4. Europarlamenttivaalit 7.6.2009: Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 10.6.2009. Oikeusministeriö. Viitattu 5.5.2011.
  5. Sampo Terho seuraa Soinia EU-parlamenttiin Yle Uutiset. 4.5.2011. Yleisradio. Viitattu 5.5.2011.
  6. Europarlamenttivaalit 2014: Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 26.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 26.5.2014.
  7. Tässä ovat Suomen 13 euroedustajaa. Helsingin Sanomat, 26.5.2014. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.3.2015.
  8. Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 20.4.2015 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 20.4.2015.
  9. Sampo Terho www.eduskunta.fi. Viitattu 9.4.2017.
  10. PS:n uusi ryhmäjohtaja Terho: Linja tulee olemaan tiukka MTV.fi. 1.6.2015. Viitattu 1.6.2015.
  11. Valitut - Helsinki 13.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  12. Sipilän hallitukseen nimitettiin kolme uutta ministeriä 5.5.2017. Valtioneuvosto. Viitattu 5.5.2017.
  13. a b c d Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) Viitattu 3.7.2016.
  14. Valitut - Helsinki 13.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]