Atte Jääskeläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Atte Jääskeläinen
Atte Jääskeläinen. Kuva vuodelta 2012.
Atte Jääskeläinen. Kuva vuodelta 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt 2. elokuuta 1965 (ikä 54)
Forssa
Ammatti senior advisor
Arvonimi varatuomari
Muut tiedot
Merkittävät teokset Euroopan valuuttajärjestelmä ja Suomi, 1991

Atte Sakari Jääskeläinen (s. 2. elokuuta 1965 Forssa) on Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston työelämäprofessori, yliopiston Advisory Boardin puheenjohtaja ja media- ja johtamiskonsultti.[1] Hän on myös London School of Economicsin Senior Visiting Fellow.

Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääskeläinen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän toimi notaarina ja notaarien vanhimpana Helsingin raastuvan- ja käräjäoikeudessa 1993–1994.[2]

Jääskeläinen työskenteli Helsingin Sanomissa, muun muassa politiikan toimituksen esimiehenä (2001–2004), ja taloustoimituksen esimiehenä (1995–2001). Hän oli Helsingin Sanomissa pankkiasioihin erikoistunut taloustoimittaja Suomen 1990-luvun laman ja pankkikriisin aikana. Sen jälkeen hän toimi 2004–2006 Suomen Tietotoimiston päätoimittajana ja toimitusjohtajana.lähde?

Jääskeläinen työskenteli vuosina 2007–2017 Yleisradion Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana.[2]. Hänet palkattiin Yleisradioon vuoden 2007 alusta sen ensimmäiseksi vastaavaksi päätoimittajaksi yhtiön yhdistettyä radio- ja tv-uutiset Yle Uutisiksi.[3] Kesällä 2007 hän nousi Ylen johtoryhmän jäseneksi vastaamaan uutisista, aluetoiminnasta ja urheilusta.lähde?

Jääskeläinen oli kaudella 2017–2018 vieraileva tutkija Britanniassa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa.[4]

Jääskeläinen on kirjoittanut kirjan Euroopan valuuttajärjestelmä EMS ja Suomi.[5]

Kritiikkiä ja Sipilä-kohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Kuvalehti julkaisi marraskuussa 2016 uutisen otsikolla ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”, jossa lehti paljasti, että Ylen julkaisema uutinen pääministeri Sipilän esteellisyydestä ja pääministerin reaktiot siihen olivat aiheuttaneet kuohuntaa Ylessä. Ylen ajankohtaistiimi oli kirjoittanut asiasta jatkojutun, jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko pääministeri Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle, mutta pääministerin Ylen päätoimittaja Jääskeläiselle lähettämien sähköpostiviestien vuoksi jutun julkaisu peruttiin. Ylen johto perui useita muitakin juttuja, muun muassa Aamu-tv:stä ja A-studiosta. Kolme Ylen työntekijää kertoi nimettömänä, että Ylen johto torppasi kolme Sipilän esteellisyysepäilyjä koskevaa jatkouutista.[6]

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2016 jutun, jossa kerrottiin, että Jääskeläinen olisi painostanut keväällä 2016 Yleisradion toimittajia, ettei pääministeri Juha Sipilän sijoitusvakuutukseen liittyvistä asioista julkaista uutisia.[7]

Silloinen A-studion juontaja, toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Ylestä helmikuussa 2017 syyttäen Jääskeläistä sensuurista ja kovasta johtamistyylistä. Päivärinnan mukaan Jääskeläinen asetti täyskiellon pääministeri Juha Sipilää koskevan kohun käsittelylle Ylessä.[8] Aikaisemmin Ylestä erosivat joulukuussa 2016 Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen ja toimittaja Salla Vuorikoski, jotka niin ikään syyttivät Jääskeläistä sensuurista.[9]

Keväällä 2017 Jääskeläinen jätti tehtävänsä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana pitkään jatkuneen kritiikin seurauksena. Jääskeläinen ja Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson mainitsivat syyksi Ylen työrauhan säilyttämisen pitkittyneen mediakohun jälkeen.[10] Helsingin Sanomat oli julkaissut edellisenä päivänä jutun, jossa väitettiin Jääskeläisen vihjanneen puolitoista viikkoa aiemmin tehdyssä haastattelussa, että Yle voisi jättää Julkisen sanan neuvoston. Jääskeläinen itse ilmoitti Twitterissä, ettei kyse ollut vihjauksesta vaan sarkasmista.[11]

Yle oli saanut Julkisen sanan neuvostolta maaliskuussa äänin 6–6 puheenjohtajan äänen ratkaistessa langettavan päätöksen, jonka mukaan Ylen ja Jääskeläisen toiminnan saattoi tulkita niin, että Yle oli taipunut poliittiseen painostukseen niin sanotussa Sipilä-gatessa.[12]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääskeläinen on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.[13] Jääskeläinen on ollut nuoruudessa Keskustanuorten jäsen.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannus, Tanja & Kivimäki, Petri: Ylen entinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessoriksi 2.5.2018. Yle. Viitattu 6.4.2019.
  2. a b Tia Tuominen (toim.): Suomen lakimiehet 2015 Finlands jurister, s. 273. Helsinki: Talentum, 2015. ISBN 978-952-14-2536-3.
  3. Atte Jääskeläinen Ylen uutistoiminnan johtoon Kaleva. 26.9.2006. Viitattu 9.2.2017.
  4. Former Director of News and Current Affairs at Yle to join RISJ as Visiting Fellow 29.8.2017. Reuters Institute. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi)
  5. Oikeuskäytäntö kirjallisuudessa Finlex. Finlex.
  6. Kauppinen, Juha: Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen Suomen Kuvalehti.fi. 30.11.2016. Viitattu 26.12.2016.
  7. Sipilä syytti keväällä Yleä valehtelusta Helsingin Sanomat. 1.12.2016. Viitattu 1.12.2016. (Vain tilaajille)
  8. Ylen toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui – syyttää päätoimittajaa sensuurista suomenkuvalehti.fi. 9.2.2017. Viitattu 30.12.2018.
  9. Ylen Ajankohtais- ja Featuretiimin esimies Jussi Eronen irtisanoutui yle.fi. 14.12.2016. Viitattu 30.12.2018.
  10. Ylen uutistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen jättää tehtävänsä Ylen uutiset. Viitattu 29.5.2017.
  11. Katja Incoronato: Yle-pomo oikoo kohun nostattanutta heittoaan Uusisuomi.fi. 28.5.2017. Viitattu 2.12.2017.
  12. ”Jääskeläinen meni jonkin rajan ylitse”, ”Raskasta aikaa”, ”Menetimme hyvän pomon” – Näin yleläiset kommentoivat Atte Jääskeläisen lähtöä Helsingin Sanomat. 29.5.2017. Viitattu 30.5.2017. (Vain tilaajille)
  13. Atte Jääskeläinen vie Ylen uutistoiminnan muutokseen digitoday.fi. 30.6.2006. Viitattu 22.7.2012.
  14. Ylen vastaava päätoimittaja oli keskustanuori Suomenkuvalehti.fi. 30.11.2016. Viitattu 1.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]