Jari Lindström

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jari Lindström
Jari Lindström heinäkuussa 2016.
Jari Lindström heinäkuussa 2016.
Suomen työ- ja oikeusministeri
Sipilän hallitus
29.5.2015–
Edeltäjä Lauri Ihalainen (työministeri)
Anna-Maja Henriksson (oikeusministeri)
Kansanedustaja
20.4.2011–
Ryhmä/puolue Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Tiedot
Syntynyt 28. kesäkuuta 1965 (ikä 51)
Kuusankoski
Puolue Perussuomalaiset
Puoliso Outi Hannele Lindström
(2001–)

Jari Tapani Lindström (s. 28. kesäkuuta 1965 Kuusankoski) on perussuomalainen poliitikko.[1] Hänet valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Kymen vaalipiiristä. Vuodesta 2015 Lindström on Sipilän hallituksen oikeus- ja työministeri. Hän toimi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2014–2015 ja ryhmän toisena varapuheenjohtajana 2011–2014.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindström työskenteli Voikkaan paperitehtaalla 1984–2006, Stora Enson Anjalankosken tehtailla 2007–2008 ja Kymin paperitehtaalla 2008 ja 2010. Hän on opiskellut laborantiksi.[2]

Lindström liittyi perussuomalaisiin vuonna 2006.[2] Hän on kertonut "simppelisti" maahanmuutosta puhuneen Tony Halmeen ajatusten ratkaisseen puoluevalintansa.[3] Hän oli ehdolla vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, joissa sai 920 ääntä eikä tullut valituksi. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Lindström valittiin Kouvolan kaupunginvaltuustoon. Vuoteen 2008 saakka Lindström toimi Pohjoiskymen Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana. Lindström toimi myös Perussuomalaisten Kymen piirin puheenjohtajana vuoteen 2012 asti Juho Eerolan jälkeen. Eduskunnassa Lindström on ollut työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen.[1]

Lindström uhkasi työnantajia KELA-maksun palautukselta jos ne eivät lähde mukaan Juha Sipilän yhteiskuntasopimukseen. Hallitusta oli kritisoitu siitä, että kaikki painostustoimet yhteiskuntasopimusta koskien kohdistuivat työntekijäpuoleen, minkä johdosta Lindström kirjoitti lausunnossaan: "On synnytetty kuva siitä, että työnantajien ei tarvitse muuta kuin odotella, että Sipilän hallitus hoitaisi heidän puolestaan kilpailukyvyn palauttamisen."[4] EK:n toimitusjohtaja syytti nopeasti lausunnon jälkeen työministeriä sooloilusta[5], minkä jälkeen pääministeri otti Lindströmin puhutteluun. Keskustelun jälkeen Lindström myönsi ettei asia kuulunut hallitusohjelmaan, vaan se oli hänen oma "ulostulonsa".[4]

Lindström on kertonut voivansa harkita kuolemanrangaistusta joissain tapauksissa.[6]

Lindström asuu Kuusankoskella. Hänellä on vaimo ja yksi lapsi.

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2008: 909 ääntä (Kouvola, 2,0 % äänistä; valittiin)
  • 2012: 1 742 ääntä (Kouvola, 4,3 % äänistä; valittiin)[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jari Lindström Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 3.2.2014.
  2. a b Perussuomalaisia ääniä: Paperimies Jari Lindström ja kehonrakentaja Kike Elomaa Suomen Kuvalehti. 18.4.2011. Viitattu 16.6.2014.
  3. Tony Halme ratkaisi Jari Lindströmin puoluevalinnan Helsingin Sanomat. 30.5.2015. Viitattu 31.5.2015.
  4. a b Arola, H., Juntunen, E., Lämsä, H.: Työministeri Lindström uhkaa työnantajia miljardilaskulla – Kela-maksu saattaa palata Helsingin Sanomat. Viitattu 3.6.2015.
  5. Heidi Lämsä: EK:n Jyri Häkämies työministerin ehdotuksesta: "Lindström sooloilee" Helsingin Sanomat. 31.5.2015. Viitattu 3.6.2015.
  6. Mannermaa, Jaakko: Lindström: Voisin joissain oloissa harkita kuolemanrangaistusta Yle Uutiset. 28.5.2015. Viitattu 30.12.2015.
  7. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) Viitattu 29.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Lauri Ihalainen
Suomen työministeri
2015−
Seuraaja:
(nykyinen)
Edeltäjä:
Anna-Maja Henriksson
Suomen oikeusministeri
2015−
Seuraaja:
(nykyinen)