Kymin paperitehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

UPM Kymin paperitehdas on Kouvolan Kuusankoskella Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitseva paperitehdas, joka perustettiin alun perin jo vuonna 1872. Kuusanniemessä Kymin integraatissa toimiva tehdas jatkaa Kymintehtaan ja Kuusaansaaren paperitehtaan perinteitä.

Kymijoen rannalla olevalla Kuusanniemen tehdasalueella toimivat UPM:n Kymin sellutehdas ja UPM Communication Papers Oy:n Kymin paperitehdas. Tehtaiden päätuotteet ovat päällystämätön ja päällystetty hienopaperi sekä valkaistu koivu- ja havusellu.

Sellutehdas on myös merkittävä bioenergian tuottaja. Lisäksi sellun tuotannossa syntyy mäntyöljyä ja tärpättiä, jotka hyödynnetään biotalouden tuotteisiin. Kymin paperitehtaalla valmistetaan paperia kahdella paperikoneella ja päällystyskoneella. Jälkikäsittelyyn ja jalostukseen kuuluvat toimistopapereiden ja isojen graafisten arkkien leikkauslinjat. Hienopaperin valmistuksessa käytetään sataprosenttista kemiallista sellua. Puuraaka-aineena käytetään koivua, mäntyä ja kuusta. Kymin integraatin alueella työskentelee yhteensä noin 750 UPM:läistä paperi- ja sellutehtaan sekä konsernihallinnon palveluksessa.

Tehdasalueella toimivat myös Kymin Voima Oy:n biovoimalaitos ja kalsiumkarbonaattia valmistava Schaefer Kalk Finland Oy:n tuotantolaitos. Nämä tuotantoyksiköt vaikuttavat osaltaan integraatin kiertotalouteen. UPM:llä on ollut merkittävä vaikutus paikallisen yhteisön syntyyn ja kehitykseen Kouvolassa koko historiansa ajan. Tänä päivänä UPM vaikuttaa alueella paljon veronmaksajana ja työllistäjänä.

UPM-Kymmene Oyj

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poimintoja Kymin ja UPM:n historiasta Kuusankoskella:

1872: Forssalaisen teollisuusmiehen Axel Wilhelm Wahrenin johdolla sovittiin Kymiyhtiön perustamisesta sekä puuhiomon ja paperitehtaan rakentamisesta Kuusankosken äärelle (29.2.1872). Toiminta Kuusankoskella alkoi heti, vaikka viralliset perustamisasiakirjat allekirjoitettiinkin vasta vuotta myöhemmin. Perustettu yhtiö sai nimekseen Kymmene Aktiebolag. Kreivi Carl Robert Mannerheim perusti Kuusankoski Aktiebolagin (perustava kokous 15.1.1872).

1873–1874: Vuonna 1873 Kuusankoski Aktiebolagin paperikone (2.7.1873) ja hiomo käynnistyivät. Kymmene Ab:n puuhiomo ja ensimmäinen paperikone käynnistyivät 1874.

1886–1887: Sulfiittiselluloosatehdas käynnistyi syyskuussa 1886 Kuusaansaaressa ja Kymintehtaalla maaliskuussa v. 1887.

1899: Hugo Simberg suunnitteli aarnikotkan Kymmene Ab:n liikemerkiksi. Nykyisin se on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut liikemerkkilähde?.

1904: Kymmene Aktiebolag osti sekä Kuusankoski Osakeyhtiön että Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiön omistaman Voikkaan tehtaan. Kaupalla syntyy yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä.

1995: Yhtyneet Paperitehtaat Oy sulautuu Repola Oy:hyn. Kymmene Oy ja Repola päättävät fuusioitumisesta syksyllä 1995. Fuusiosta syntyy yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä, UPM-Kymmene Oy.

Aina vuoteen 1995 asti Kymmene-konsernin pääkonttori sijaitsi Kuusankoskella, kunnes Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Kymmenen fuusioiduttua pääkonttori siirtyi Helsinkiin. Näkyvin osa tehtaan perintöä on UPM:n tunnettu, aarnikotkaa esittävä logo, jonka Hugo Simberg alun perin suunnitteli Kymin paperitehtaan käyttöön.

1996: UPM-Kymmene aloitti toimintansa virallisesti 1.5.1996. Kymin Paperiteollisuus Oy muuttui UPM-Kymmene Oy:n tulosyksiköksi ja ryhtyi käyttämään nimeä Kymi. (Vuonna 1997 UPM-Kymmene Oy:stä tuli julkinen yhtiö Oyj uuden osakeyhtiölain mukaisesti)

Nykyisin Kymin paperitehdas kuuluu UPM:n paperiliiketoimintaan ja on yksi UPM Communication Papers Oy:n tehtaista. Kymin sellutehdas kuuluu yhtiön selluliiketoimintaan.

Paperikoneet Kuusanniemen tehdasalueella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paperitehtaalla on nykyisin kaksi paperikonelinjaa (PK 8 ja PK 9) sekä toimistopaperien ja isojen painopaperiarkkien leikkaus.

Tehdasalueeseen kuuluvilla Kymintehtaalla on ollut kahdeksan paperikonetta ja Kuusaansaaressa kuusi paperikonetta.


Paperikone PK 7

*1970-2006- Pysäytettiin UPM:n tehostamisohjelman seurauksena. Myyty Venäjälle. Tilalle rakennettu sellunkuivauskone vuoden 2015 aikana.


Paperikone PK 8

  • 15.3.1983- (uusittu täysin 2001)
  • WFC (päällystetty hienopaperi) ja WFU (päällystämätön hienopaperi)
  • Tuottaa pohjapaperin C3-päällystyskoneelle


Paperikone PK 9

  • 1988- (uusintoja 1995, 2007, 2018)
  • WFU (päällystämätön hienopaperi)


Off-line päällystyskone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • C3 OptiCoater (2001-)


Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paperitehtaan nykyiset tuotteet:

Painopaperit:

  • UPM Finesse
  • UPM Fine


Toimistopaperit:

  • UPM Office, New Future, Yes, KymLux, Kym Ultra
  • UPM PreLaser, UPM PrePersonal
  • UPM Form, UPM Poste, UPM Poste Insert


Digipaperit:

  • UPM DIGI Fine
  • UPM DIGI Fine Pro


Erikoispaperit:

  • UPM Jetlabel
  • UPM LabelCoat prime


UPM Kymin integraatti, muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sellun- ja energiantuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuusanniemen sulfaattisellutehdas (1964-), keittimet 1 ja 2 (1964-1999), tuotanto: 90 000 t/a
  • Kuusanniemen sellutehtaan laajennus (1977-), keitin 3, tuotanto: 150 000 t/a
  • Kuusanniemen sellutehtaan laajennus (5.9.1999-), keitin 4, tuotanto: 525 000 t/a
  • Soodakattila 1 (1964 - 25.5.2008), valm. Götaverken Energy Ab, purettu 2008-2009
  • Soodakattila 2 (1977 - 25.5.2008), valm. Götaverken Energy Ab, purettu 2008-2009
  • Kymin Voima Oy:n biopolttoainekattila (2002 -) polttoaineteho 295 MW, sähköteho 80 MW, kaukolämpö 70 MW, höyryt 125 + 107 MW
  • Soodakattila 3 (29.5.2008 -), valm. Metso Power, höyry: 175 kg/s, 102 bar, 505 C, sähkö 100 MW, savupiipun korkeus 134 m
  • Kuivauskone, havukuitulinjan modernisointi, uusi kuorimo sekä energiatehokkuuden parantaminen (2014-)

Sellutehtaan kemikaalien talteenoton uusinta vuonna 2008 mahdollisti sellutehtaalla noin 600 000 tonnin vuosituotannon. Vuoden 2014-2017 uusinnat nostivat kapasiteetin 870 000 tonniin vuodessa.

Kymin Voima Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymin Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n (76 %) ja KSS Energia Oy:n (24) omistama bioenergian tuotantoyhtiö. Kymin Voiman biovoimalaitos sijaitsee Kymin tehdasalueella Kuusanniemessä. Laitoksen käyttö tapahtuu Kymin sellutehtaalta käsin. Voimalaitos toimittaa Kymin paperitehtaalle ja sellutehtaalle prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Kaupungin energiayhtiön jakeluverkkojen kautta sähköä ja kaukolämpöä menee tarvitseville Kouvolaan ja koko maahan.


PCC-laitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • PCC-laitos (1994-), alueella toimii (Faxe Kalk, JM Huber, nyk. Schaefer Kalk Finland Oy) täyteainekarbonaatin valmistuslaitos.


Rautatie ja kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusanniemen tehdasaluetta palvelemaan rakennettiin vuonna 1964 Kymintehtaan läheisyydestä alkava ja Rapakosken yli Eerolaan Kuusankosken asemalle kulkeva osuus leveäraiteisesta Kouvola–Kuusankoski-radasta, joka jatkui Pessankosken sillan yli myös Voikkaan tehtaille.

Veturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UPM-Kymmene Oyj:n Move66-veturi tallissaan Kuusankoskella

Tehdasalueen vaihtotöissä käytettiin keltaiseksi maalattuja teollisuusvetureita. Aiemmin samoja vetureita käytettiin yhdessä Voikkaan paperitehtaan kanssa. Vaihtotyöt UPM-Kymmene Oyj:n omalla kalustolla loppuivat Kuusankoskella vuodenvaihteessa 2008-2009.

  • Nro 2000 Dv15 (Myyty Imatran Veturipalvelu Oy:lle vuodenvaihteessa 2008-2009, Käytössä Imatralla)
  • Nro 15 Valmet Move 66 (myyty MVH:lle vuonna 2007)
  • Nro 14 Valmet Move 90 (Myyty Imatran Veturipalvelu Oy:lle Anjalankoskelle vuodenvaihteessa 2008-2009)
  • Nro 13 Valmet Move51h vuosimalli 1960 (käytössä 1960-1979 ja 1983-198x. Käytössä 1979-1983 Hallan sahalla)
  • Nro 12 Valmet Move51m (siirretty Hallan sahalle varaveturiksi)
  • Nro 10 Valmet Move 66 1973 (siirretty Kaukaalle vuonna 1996)

Tehtaalla on ollut myös muita vetureita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]