Mäntyöljy

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mäntyöljy on havupuusta sulfaattisellutehtaan sellunkeiton sivutuotteena saatavaa ainetta. Raakamäntyöljystä jalostetaan esimerkiksi Suomessa monenlaisia kemiantuotteita ja diesel-polttoainetta.[1]

Raakamäntyöljyn koostumus vaihtelee puulajin ja kasvupaikan mukaan. Havupuuta käytettäessä saadaan raakamäntyöljyä Suomessa keskimäärin 35 kg/t sellua. Raakamäntyöljy koostuu hartsihapoista (20–50 %), rasvahapoista (35–70 %) ja neutraaleista aineosista (5–30 %). Hartsihapoista tärkeimmät ovat abietiini-, dehydroabietiini-, palustriini-, neoabietiini-, pimaari- ja levopimaarihappo. Rasvahapoista pääosa on öljyhappoa (9-oktadekeenihappo) ja linolihappoa (9,12-oktadekadieenihappo). Mäntyöljyn neutraaliaineet koostuvat pääasiassa steroleista, diterpeenialkoholeista ja -aldehydeistä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakamäntyöljyä käytetään vain vähän käsittelemättömänä esimerkiksi bitumiemulsioiden, kasvinsuojeluaineiden ja poraöljyjen valmistamiseen.

Mäntyöljy on molekyylien seos, josta voidaan tislaamalla erottaa eri jakeita jatkokäyttöön. Pääosa raakamäntyöljystä tislataan mäntyöljytislaamossa. Mäntyöljyn tislauksen päätuotteet ovat mäntyrasvahappo ja mäntyhartsi. Lisäksi saadaan ns. esiöljyä ja mäntypikeä, sekä tislattua mäntyöljyä. Kun näitä jakeita jalostetaan edelleen, saadaan erilaisiin käyttökohteisiin soveltuvia aineita.

Mäntyrasvahappoa käytetään maalitehtailla alkydihartsien valmistuksessa. Sekatisleet ja tislatut mäntyöljyt käytetään mäntysaippuan valmistukseen sekä maali- ja liimateollisuuden raaka-aineeksi. Mäntyöljypohjaisia tuotteita käytetään esimerkiksi teippeihin, etiketteihin, pakkaus- ja lattiamateriaaleihin, maaleihin, pinnoitteisiin, liimoihin, voiteluaineisiin, metallintyöstönesteisiin, polttoaineiden lisäaineisiin, kaivosteollisuuteen, öljykenttäsovelluksiin ja autonrenkaisiin.[2] Veren kolesterolitasoa alentavia steroleja valmistetaan mäntyöljystä. [3] Purukumi ja huulipuna voivat sisältää mäntyöljyperäisiä aineita. Suomen Rehu on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt ja tuonut markkinoille eläinrehun, joka sisältää mäntyöljyn pihka-aineita. Nämä toimivat luonnonmukaisia tulehdusta estäviä aineina, minkä ansioista siipikarjalihan tuotannossa voidaan vähentää antibioottien käyttöä, joka Suomessa on vähäistä, mutta monissa Euroopankin maissa huomattavan yleistä.

Mielenkiintoinen keksintö on myös mäntyöljystä valmistettava asfaltin kierrätystä edistävä aine. Sen avulla jopa 75 % vanhasta asfaltista voidaan käyttää uudelleen teiden pinnoituksessa. Pinnoitteen laadusta tinkimättä säästetään sekä kustannuksia että luonnonvaroja, joita koituisi uuden bitumin käytöstä ja asfalttijätteen hävityksestä.[4]

Uusien käyttökohteiden etsiminen jatkuu. Moderni mäntyöljylaitos on biojalostamo, jonka tuotteiden kirjo on suuri ja kasvaa jatkuvasti. Jalostuksen tuloksena saadaan arvokkaita aineita hyödynnettäviksi eri kohteissa kuten funktionaalisissa elintarvikkeissa (sterolit) ja sideaineina maaleissa. [5]

Mäntyöljyn jalostus työllistää n. 3 000 henkilöä Euroopassa ja liiketoiminnan arvo on yli miljardi euroa. Suomessa toimivat alan yritykset, Arizona Chemical Oulussa ja Forchem Raumalla, tuottavat korkean jalostusarvon koko jalostusketjun osalta. Suurin osa niiden tuotannosta menee vientiin.[6]

UPM on 2012 investoinut 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, jonka pääraaka-aine on mäntyöljy. Uusi biojalostamo valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia biopolttoaineita liikennekäyttöön.

Kilpailu käytöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyöljyn jalostajat vastustavat Suomen valtion ja Euroopan unionin politiikkaa, jolla mäntyöljy on määritelty tähderaaka-aineeksi ja polttoaineeksi. Jalostajat muistuttavat julkaisemaallaan videolla, että mäntyöljyä saadaan hyvin niukasti ja siitä jatkojalostetuista tuotteista on kova kysyntä maailmalla. Yritysten mukaan valtion toimet vahingoittavat kestävän biotalouden kehitystä Euroopassa.[7]

Mäntyöljyjalosteiden kasvihuonekaasupäästöt ja hiilijalanjälki ovat pienemmät kuin vastaavien fossiilista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden ja myös pienemmät kuin monien muista kasviöljyistä valmistettujen tuotteiden. American Chemistry Councilin tutkimuksen mukaan mäntyöljyn ohjaaminen biopolttoaineisiin ei kuitenkaan vähennä hiilidioksidipäästöjä tai fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Sen sijaan sen on todettu vähentävän innovaatioita ja työpaikkoja.[8] Arvostettu tutkimuslaitos Fraunhofer UMSICHT, joka on erikoistunut biokemikaaleihin ja biopolttoaineisiin, on julkistanut tutkimustuloksensa Euroopan mäntyöljyn jalostuksen vaikutuksista. Tutkimus keskittyy taloudelliseen arvonlisään, työllisyyteen ja ympäristövaikutukseen. Tulokset ovat selvät: Ympäristölle ei koidu mitään etua, jos mäntyöljyä siirretään biokemikaaleista biodieseliin. Itse asiassa päinvastoin, sillä biokemianjalostuksen tuotanto aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin uusiutuvan dieselin valmistus.

Tutkimus paljastaa myös, että mäntyöljystä jalostetuilla biopohjaisilla kemikaaleilla on erittäin myönteinen vaikutus taloudelliseen arvonlisään (EVA, Economic Value Add) sen pitkän jalostusketjun takia. Tulokset osoittavat, että mäntyöljyn jalostus biopohjaisiksi kemikaaleiksi tuottaa EVA:n, joka on vähintään neljä kertaa suurempi kuin uusiutuvan dieselin EVA. Mäntyöljyn jalostuksen vaikutus Euroopan työllisyyteen verrattuna biodieseliä tuottavaan teollisuuteen on dramaattinen. Tutkimuksen mukaan mäntyöljyn jalostus työllistää suoraan ja välillisesti 4 000 ihmistä, kun uusiutuvan dieselin valmistus antaa työtä 400:lle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]