Jukka Kärnä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jukka Kärnä
Henkilötiedot
Syntynyt14. marraskuuta 1955 (ikä 68)
Kiihtelysvaara
Poliitikko
Puolue SDP
Asema Kansanedustaja (2011–2015)
Vaalipiiri Kymen vaalipiiri
Kotipaikka Imatra

Jukka Ensio Kärnä (s. 14. marraskuuta 1955 Kiihtelysvaara)[1] on suomalainen ammattiyhdistysvaikuttaja ja poliitikko. Hän toimi SDP:n kansanedustajana Kymen vaalipiiristä vuosina 2011–2015. Hän sai vuoden 2011 vaaleissa 4 325 ääntä. Hän oli ehdolla myös eduskuntavaaleissa 2015, mutta jäi valitsematta uudessa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä.

Ennen valintaansa eduskuntaan Kärnä toimi SAK:n Kymen aluejohtajana vuodet 2005–2011. Kärnä on tehnyt pitkän uran Metallityöväen liitossa. Hän oli Imatran Ovakon terästehtaan pääluottamusmies vuosina 1989–2005 ja on ollut myös Metalliliiton liittovaltuuston puheenjohtaja. Hänen kotipaikkakuntansa on Imatra, jonka kaupunginvaltuustoon hän on kuulunut vuosina 1997–2005 ja uudelleen vuodesta 2013.[1][2]

Eduskunnassa Kärnä oli talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen.[3]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
1999 Kymi 3 215 ei valittu [4]
2003 Kymi 2 936 ei valittu [5]
2011 Kymi 4 325 valittiin [5]
2015 Kaakkois-Suomi 4 287 ei valittu [6]
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2000 Imatra 358 valittiin [5]
2004 Imatra 394 valittiin [5]
2012 Imatra 367 valittiin [5]

Kärnä aloitti työuransa vuonna 1972 Imatran terästehtaan ammattikoulussa, josta eteni töihin sulattoon, hienovalssaamoon ja lopuksi viimeistelyhalliin.[7] Kun tehdas päätettiin lopettaa, pääluottamusmies Kärnä pyrki vaikuttamaan keväällä 1991 silloiseen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantaloon Imatran tehtaan puolesta.[8] Kun Metalliliiton valtuuston jäsen Erkki J. Partanen (sd.) tuli valituksi kansanedustajaksi, Imatra Steelin pääluottamusmies Kärnä valittiin Partasen tilalle valtuustoon.

Keväällä 1997 SAK:n liittojen välillä oli pientä erimielisyyttä Suomen kuulumisesta EMU-rahaliittoon. Metalliliiton valtuuston varapuheenjohtaja Kärnä varoitti ahnehtimasta suuria nimellispalkankorotuksia inflaation ja koron nousun takia, jotta Suomi saavuttaisi EMU-kriteerit.[9] Vuonna 1998 Kärnä vertasi keskustan puheenjohtajaa Esko Ahoa Margaret Thatcheriin, koska Aho ihaili ns. Uuden-Seelannin mallia ja työreformia.[10]

Kärnä asettui ehdokkaaksi vuoden 1999 eduskuntavaaleihin, mutta ei tullut valituksi 3 215 äänellään. Kärnä tuki SAK:n ohella samana vuonna presidentti Ahtisaaren seuraajaksi ilmoittautunutta Lipposen II hallituksen ulkoministeri Tarja Halosta. Vuonna 2000 Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundhin seuraajaksi valittiin Erkki Vuorenmaa ja myös valtuuston puheenjohtaja vaihtui: valtuuston varapuheenjohtaja Kärnä valittiin valtuuston puheenjohtajaksi kun Juho Korpi jätti paikkansa.[11] Kärnä arvosteli silloista valtiovarainministeri Sauli Niinistöä, joka Kärnän mukaan toteutti Iiro Viinasen linjaa hallituksessa. Kärnän mukaan "--sen tien päässä on työsopimusfasismi”.[12]

Kärnä oli puheenjohtaja Vuorenmaan tukija jopa niin lujasti, että osti Vuorenmaan käytetyn auton syksyllä 2000.[13] Kärnä oli taitava valtuuston puheenjohtaja. Joulukuussa 2000 Metallin valtuuston kokouksessa esiintyi tyytymättömyyttä mm. vuorolisistä ja luottamushenkilöiden palkkioista. Esitystä kannatettiin, mutta puheenjohtaja Kärnä junaili esityksen niin, että äänestys jätettiin käyttämättä.[14] Kärnä esiintyi pääosassa vuonna 2004 pitkässä dokumenttielokuvassa Työväenluokka.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Jukka pähkinänkuoressa Jukka Kärnä. Viitattu 19.4.2011.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Väisänen, Riitta: SDP edelleen suurin Imatralla Yle Uutiset Etelä-Karjala. 28.10.2012. Viitattu 25.4.2015.
  3. ↑ Jukka Kärnä 5.9.2013 (päivitetty). Eduskunta. Viitattu 28.9.2013.
  4. ↑ Ehdokkaat ja valitut 29.4.1999. Tilastokeskus. Viitattu 12.5.2014.
  5. ↑ a b c d e Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 29.6.2016.
  6. ↑ Kaakkois-Suomi – ehdokkaat Yleisradion tulospalvelu, eduskuntavaalit 2015. 22.4.2015. Viitattu 29.6.2015.
  7. ↑ Käyhty, Aila. Helsingin Sanomat 12.5.1991. Kotimaa. Sulattajan ammatti on huono eväs työmarkkinoilla Imatran terästehtaan työväki pohti synkkää tulevaisuuttaan
  8. ↑ Laitinen, Pentti. Helsingin Sanomat. Talous. 21.5.1991. Pelastusretkikunta ministerin puheilla.
  9. ↑ Aaltonen, Jarmo. Helsingin Sanomat 24.5.1997. SAK:n Lauri Ihalainen sai laajaa tukea uudelle tuloratkaisulle Paperiliiton Seppo Tyni: Alakohtaiset ongelmat on ratkottava.
  10. ↑ Aaltonen, Jarmo. Helsingin Sanomat, kotimaa 16.5.1998. SAK:n Ihalainen: Optiot vaarantavat tulopolitiikan. Työreformi ja Järventaus valtuutettujen hampaissa.
  11. ↑ Aaltonen, Jarmo. Helsingin Sanomat 16.5.2000. Euroopan metalliväki omaksui pian Emu-linjan.
  12. ↑ Aaltonen, Jarmo. Helsingin Sanomat 27.5.2000. SAK:n valtuutetut eivät hyväksy Niinistön mallia työsopimuslaiksi.
  13. ↑ Aaltonen, Jarmo. Helsingin Sanomat 12.8.2000. Kärnä luottaa Vuorenmaahan kuin vuoreen.
  14. ↑ Vuoristo, Pekka. Helsingin Sanomat 14.12.2000. Metallin valtuusto ylisti saavutettua palkkaratkaisua

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kymen vaalipiirin kansanedustajat 2011–2015
  1. ↑ a b Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi marraskuussa 2012, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Anu Urpalainen.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jukka_Kärnä&oldid=21384060”