Yleisradiovero

Yleisradiovero (lyhyesti Yle-vero) on Yleisradion rahoittamiseen Suomessa vuosittain kerättävä vero. Yle-veroa maksetaan sekä henkilö- että yritysverotuksessa. Veroa tulee maksaa, vaikka ei käyttäisi Ylen palveluita lainkaan.

Euroopan unioni sallii säädösten mukaisesti jaettavat valtiontuet yleisradioyhtiöille, ja Euroopan komissio tarkastaa yleisradioveron laillisuuden ennen luvan myöntämistä.

Veron määrä

Yksityishenkilöt

Henkilön yleisradiovero määräytyy hänen puhtaiden ansio- ja pääomatulojensa perusteella. Veroa ei peritä, jos tulot ovat korkeintaan 15 150 euroa. Tämän ylittävistä tuloista veroa peritään 2,5 %. Veron määrä on kuitenkin korkeintaan 160 euroa. Luvut koskevat vuotta 2025.

Alaikäiset eivät maksa yleisradioveroa. Vainajan tuloista yleisradiovero peritään hänen kuolinvuodeltaan. Kuolinpesä maksaa yleisradioveron kuolinvuonna saaduista tuloista mutta ei enää seuraavilta vuosilta.

Yritykset

Yleisradiovero koskee myös yrityksiä ja muita yhteisöjä (ei kuitenkaan henkilöyhtiöitä). Veron suuruus määräytyy verovuoden verotettavan tulon mukaan. Alle 50 000 euron tulosta veroa ei tarvitse maksaa. Tätä suuremmasta tulosta vero vaihtelee 140 ja 3 000 euron välillä.

Yrittäjät

Yrittäjiltä yleisradiovero peritään sekä henkilökohtaisessa että yrityksen verotuksessa. Yrittäjän henkilökohtainen yleisradiovero määräytyy puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteissumman tai yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL, MyEL) työtulon (eläkkeen laskentaperuste, ei todellinen ansio) perusteella sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Edellä mainitusta johtuen yrittäjä voi joutua maksamaan yleisradioveroa myös tappiollisesta yritystoiminnasta.

Historiaa

Yleisradioveron kerääminen aloitettiin vuonna 2013 korvaamaan aiemmin käytössä ollutta, niin ikään Ylen rahoitusta varten kerättyä televisiomaksua.^lähde? Vuonna 2013 yleisradiovero koski neljää miljoonaa veronmaksajaa, ja se tuotti 487 miljoonaa euroa.

Vuonna 2013 alle 7 352,95 euroa vuodessa ansaitsevat eivät maksaneet yleisradioveroa. Yli 20 588 euroa ansaitsevat maksoivat tasasummaverona 140 euroa vuodessa. Mainittujen tulorajojen välillä veroa maksettiin 0,68 prosentin mukaan eli 50:stä 140:een euroa vuodessa.

Veroa korotettiin hieman vuodelle 2014. Sipilän hallitus korotti veron alarajaa vuosina 2016 ja 2018 niin, että sadattuhannet pienituloisimmat vapautuivat Yle-verosta.

Näkemyksiä

Vuonna 2015 Sanoma Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin arvosteli Yle-veroa: hänestä vanha televisiomaksumalli oli reilumpi, koska siinä käyttäjät maksoivat.

Keskisuomalaisen mukaan Yle-veron korkea taso on valtiollisen tiedotuksen voitto vapaasta lehdistöstä ja Yle on poliitikkojen tiedotusväline, joka palkitsee näitä runsaalla näkyvyydellä symbioottisesti. Osa rahoista pitäisi Ylen sijaan käyttää sanomalehtien kuljetustukiin.

Kalevan mukaan ministeriön asettaman kansanedustajatyöryhmän linjaus (2016) vahvistaa (kansanedustaja)hallintoneuvoston otetta ja säilyttää Ylen puolen miljardin euron tuen muiden viestinten rahoituksen supistuessa. Se tarkoittaa lehden mukaan sitä, että poliitikot ottaisivat Ylen entistä tiukempaan otteeseen. Viestintäministerin työryhmän mukaan Ylen pyrkimys markkinajohtajuuteen vaikeuttaa suuresti muun median toimintaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on kritisoinut yrityksiin kohdistuvaa Yle-veroa kohtuuttomaksi, yrittäjägallupin mukaan vain 15 prosenttia yrittäjistä kokee Yleisradion palvelut hyödyllisiksi yritykselleen.

Yleisradioveroa vastaavat maksut muualla

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan asukkailta ja yhteisöiltä, joilla on siellä kotikunta, ei peritä Yle-veroa vaan Ahvenanmaan mediamaksu. Sitä on peritty vuodesta 2021 alkaen. Sitä ennen Ahvenanmaalla kotitalouksilta perittiin tv-maksu, jolla rahoitettiin Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistaman Ålands Radio och TV -yhtiön toiminta. Ahvenanmaan tv-maksu perustui siihen, omistiko asukas television.

Ruotsi

Ruotsissa on yleisradioveron kaltainen julkispalvelumaksu (ruots. public service-avgift), jonka Verovirasto kerää palkasta perittävän veron yhteydessä. Verovelvollisia ovat kaikki Ruotsissa ansiotuloa saavat yli 18-vuotiaat tulotasosta riippumatta, eli siinä ei ole alarajaa eikä sen maksaminen ole sidoksissa sillä rahoitettavien palveluiden käyttöön. Vuonna 2026 veroa peritään yksi prosentti tuloista 118 427 kruunuun asti, jonka jälkeen vero on korkeammista tuloista riippumatta sama enimmäismäärä 1 184 euroa vuodessa.

Verovirasto tilittää verotuoton Valtionvelkakonttorin perustamalle tilille, jonka hallinnasta vastaa Kammarikollegio muusta valtion budjetista erillään. Veron tuottoja ei lain mukaan saa käyttää muuhun kuin yleisen radio- ja tv-toiminnan rahoittamiseen. Käytännössä verolla rahoitetaan Ruotsin radion, Ruotsin television ja Ruotsin koulutusradion toimintaa.

Vero on otettu käyttöön vuonna 1. tammikuuta 2019. Sitä ennen Ruotsissa oli televisiolupamaksujen kaltainen järjestelmä, jossa radio- ja TV-maksua (ruots. radio- och TV-avgift) maksettiin kotitalous- ja yrityskohtaisesti, jos taloudessa oli vuoteen 1978 asti radiovastaanotin tai sen jälkeen televisiovastaanotin. Maksun keräämisestä vastasi Radiopalvelu-niminen virasto, jonka päätoimipaikka oli Kiirunassa. Telehallinto aloitti maksun keräämisen vuonna 1924, jolloin radiot alkoivat yleistyä Ruotsissa. Sitä ennen radion hankkimiseen piti hakea lupa kruunulta, joka peri luvasta 3,5 kruunun suuruisen leimamaksun.

Saksa

Saksassa on käytössä hyvin samankaltainen yleisradiovero kuin Suomessa. Saksassa jokainen kotitalous maksaa yleisradiomaksua 17,5 euroa kuukaudessa, vaikka kotitaloudessa ei olisi televisiota.

Aiheesta muualla

• Yleisradiovero, Finlex (Arkistoitu – Internet Archive)
• Yle-verosta Ylen sivuilla
• Näin paljon maksat Yle-veroa yle.fi 20.6.2012