Keskustelu:Yleisradiovero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikä muodoltaan?[muokkaa wikitekstiä]

Yle-verosta on kiistelty pitkään ja paljon. Mikäs sen on muodoltaan: progressiivinen maksu vai regressiivinen vero vai mikä? Lähdettä kaivattaisiin, vaikka toki järki sanoo, että se ei ole progressiivinen vero ainakaan, jona sitä välillä markkinointiin. "Progressiivinen vero" -termi liittyy yleensä tuloverotukseen, mutta eihän tämä nyt mikään tuloverookaan oikeastaan ole. Veroluonteinen maksuhan tämä... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. syyskuuta 2012 kello 23.47 (EEST)[vastaa]

Riippuen tulotasosta veroa ei ole, se on tasavero tai tasasummavero. Sopivasti tulorajat valiten veroa voi esitellä vaikutuksiltaan progressivisena tai regressivisena ihan oman intressin mukaan. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 01.39 (EEST)--[vastaa]

Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

Lain virallinen nimi on "yleisradiovero" [1]. Pitäisikö artikkeli siirtää tälle viralliselle nimelle, vaikka tämä "YLE-vero" on paljon esiintynyt mediassa. Ainakin lain mukainen virallinen nimi pitää esiintyä artikkelissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 20.37 (EEST)[vastaa]

Taitaa yleiskielesssä käytetympi muoto olla Yle-vero. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 12. syyskuuta 2012 kello 22.02 (EEST)--[vastaa]

Yle-veron esitetty regressiivisyys[muokkaa wikitekstiä]

(Useammalle sivulle levinnyt keskustelu asiasta ohjattu tänne). Puhutaas nyt tuosta yle-veron väitetystä "regressiivisyydestä". Verossahan on kolme määräytymistapaa: pienituloisille verosta vapauttaminen, keskituloisille tasavero(prosentti), ja suurituloisille tasasummavero. Veroa ei määrätä regressiivisenä eli tulojen noustessa pienenevänä veroprosenttina. Kyllähän sen vaikutus on samanlainen, kunhan verrattavat tulotasot valitsee oikein, mutta ne voi valita myös niin että vero näyttäytyy vaikutuksiltaan progressiivisena tai tasaverona, riippuen mitä tulotasoja verrataan:

  • 7000 € vs. 30 000 € vuodessa ansaitsevia: progressiivinen
  • 10000 vs. 30 000 /v : tasavero
  • 7000 vs. 100 000 /v: progressiivinen
  • 30 000 vs. 100 000 /v: regressiivinen
  • 7000 / 20 000 /40 000/100 000 /v: progressiivis-regressiivinen lisätasamaustein

Lisäksi kokonaisverotuksesta puhuttaessa tulisi ottaa huomioon vähennykset, jotka kohtelevat eri tavalla eri tulotasoja ja eri veronmaksajaryhmiä. Tämä lähinnä muistuksena sopan sakeudesta, en suinkaan tarkoita että asiaa tulisi ryhtyä käymään läpi.

Yle-veron vaikutuksesta kokonaisverotukseen olisi oikein sanoa että pienituloisten verosta vapauttaminen lisää progressiivista vaikutusta ja keskituloisten tasaverotus sekä suurituloisten tasasummaverotus lisää kokonaisverotuksen regressiota. Kovin paljoa järkeä näiden luettelemisessa ei ole, sillä koska täydellistä tasaverotusta ei ole toteutettu missään, ovat kaikkien maailman valtioiden kaikki mahdolliset verot ja veroluonteiset maksut kokonaisverotusvaikutukseltaan joko progressiota tai regressiota lisääviä. On parempi selittää verotuksen mekaniikkaa ja mitä termit tarkoittavat, kuin propagoinninomaisesti nostaa esille yksittäisiä esimerkkejä.

Arvoisa käyttäjä Neutri on kyselyjeni jälkeen antanut lähteen yle-veron regressiivisyydestä, liittäen muokkaukseen ilmeisesti minulle osoitetun varsin nöyrän kysymyksen joko alkaa kelvata?. Selventäisin kollegalle, että lähteistys on wikitoiminnan perusasioita, eikä suinkaan minun keksintöäni. Lähde on sinänsä mielenkiintoinen: siinä yle-lakia vastustava etujärjestö Suomen Yrittäjät kuvaa laista antamassaan lausunnossa lakia "käytännössä regressiiviseksi". Tämä itse asiassa kertoo ettei vero heidänkään mielestä ole varsinaisesti regressiivinen, vaan sen käytännön vaikutukset ovat samantyyppiset kuin regressiivisellä verolla. Ja kun tämä lisäksi esitetään lobbausjärjestön kantana tekstissä jonka tarkoitus on saada aikaan määrätty vaikutus poliittisissa päättäjissä, ei lähdettä voi kuvailla erityisen vakuuttavaksi ko. asiassa.

Kyllä kai väitetystä regressiivisyydestä, tai ainakin tästä regressiovaikutuksesta pitisi ihan oikeasti löytyä asianmukaisia riittävän painoarvoisia pääkirjoituksia tai vähintäänkin kolumneja ja asiantuntijalausuntoja. Yle-veroon on sentään ottanut kantaa tämän maan lähes joka ikinen media. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 18. syyskuuta 2012 kello 23.35 (EEST)--[vastaa]

Muistelen kyllä, että lisäämäni teksti oli alusta alkaen varustettu lähdeviitteellä. Yle-veron regressiivisyys käy ilmi kyseisestä lähteestä löytyvästä taulukosta. Ainoa poikkeus regressiivisyydestä on se, että alle 613 euron bruttokuukausituloista ei Yle-veroa peritä lainkaan. Noin vähän ansaitsevien ryhmä on kuitenkin kooltaan häviävän pieni, joten käytännössä kyse on mielestäni regressiivisisestä verosta, mikäli regressiivisellä verolla ymmärretään veroa, jossa tulonsaajan veroprosentti pienenee verotettavan vuositulon kasvaessa. Riisipuuro kirjoittaa, että pienituloiset eivät joutuisi maksamaan Yle-veroa. Riisipuuron käsitys pienituloisuuden alarajasta poikkeaa selvästi kaikista niistä pienituloisuuden määritelmistä, joihin minä olen aiemmin törmännyt. Esimerkiksi 674 euron bruttokuukausituloilla eläviä pitkäaikaistyöttömiä pidetään yleisesti pienituloisina. Heiltä tullaan perimään 0,68 prosenttia Yle-veroa. Kun tätä vertaa taulukon laatijan määrittelemään keskituloiseen, jonka bruttokuukasitulot ovat 3333 euroa kuussa, havaitaan, että keskituloinen maksaa 0,35 prosenttia Yle-veroa. Pienituloinen työmarkkinatuen saaja maksaa siis suhteessa kaksi kertaa enemmän kuin keskituloinen. Taulukossa suurituloiseksi nimetty tulonsaaja (6667 euron bruttokuukausitulot) maksaa 0,18 % Yle-veroa. Jälleen voimme päätellä, että pienituloinen työmarkkinatuen saaja maksaa suhteessa lähes neljä kertaa enemmän kuin suurituloinen. Minusta Yle-vero on ainakin niin lähellä "aitoa" regressiivistä veroa, että artikkelissa olisi perusteltua puhua vähintäänkin "käytännössä progressiivisesta verosta".Neutri (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 01.13 (EEST)[vastaa]
Löytyykö tuolle päättelylle lähdettä - asiaa kun voidaan päätellä niin monesta lähtökohdasta. Eri kanteilta eri tilanteita tutkien päädytään erilaisiin tuloksiin. Olisko lähdettä, jossa olisi tutkittu asiaa tilastollisesti ja päädytty siihen, että tämä maksu on "käytännössä progressiivinen vero"?
Ilmaisu "progressiivinen vero" on sikäli hankala, että se liitetään yleisesti vain tuloverotukseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 01.29 (EEST)[vastaa]
Jos huomautan, että 1+1=2, kysytkö sillekin lähdettä? Matemaattisia tosiasioita ei tarvitse todistaa tilastollisesti, koska matemaattiset säännöt eivät tunne poikkeuksia (1 plus 1 on aina 2!).Neutri (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 20.57 (EEST)[vastaa]
Ihan nelilaskentaan ei lähteitä tarvita, mutta tilastollisiin analyyseihin kylläkin. Tilastoja voi tehdä ja käyttää ja analysoida niin monella tapaa, että niistä ei yleensä hyväksytä mitään johtopäätelmiä, jos niitä ei ole kukaan valmiiksi tehnyt. Tilastosta voi suoraan luvun ottaa - esim. että tuotanto on ollut vuonna x niin ja niin paljon.
Tämän artikkelin kohdalla on tilastollisen analysoinnin lisäksi ollut sotkua siinä, että mitä termeinä tarkoitetaan "tuloverolla" ja "tuloveron luonteisella verolla" sekä mitä kaikkea tarkoitetaan veron "regressiivisyydellä". Termeille pitäisi löytää ensin tiukat määritelmät ennen kuin voidaan edetä päätelmiin. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2012 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
Jos Yle-vero ei ole tuloverotusta, mitä se sitten on?Neutri (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 20.57 (EEST)[vastaa]
Tuloverotusta ei ole kaikki verotus, jolla on jonkinlaista kytkentää jotakin kautta tulotasoon. Suomessa tuloveroa ovat ansiotulovero ja pääomatulovero. Yle-vero on varmastikin "tuloveron luonteista" verotusta tai jotakin sinne päin. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2012 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
Kyllä kai Yle-vero on ansiotuloveroa, koska se kannetaan ansiotuloista.Neutri (keskustelu) 2. lokakuuta 2012 kello 16.43 (EEST)[vastaa]
Yle-veroa maksavat yrityksetkin (tuloksestaan riippuen), joten ei se ole ansiotuloveroakaan - Suomen verotystermein. Yle-verolla on kyllä jotakin ansiotuloveron luonnetta, mutta suoraan ansiotuloveroa se ei ole. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. lokakuuta 2012 kello 18.01 (EEST)[vastaa]
P.S.
Nöyrä kysymykseni (Joko alkaa kelvata?) ei ollut tarkoitettu veetuiluksi.Neutri (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 01.13 (EEST)[vastaa]
(Tarkoittanet kommenttisi lopussa käytännössä regressiivisestä verosta). MItä tulee kommenttini arviointiin: yleistin asiaa puhumalla pieni-, keski- ja suurituloisista kuvitellen että artikkelin myötä puheena olevien tulonsaajaryhmien väliset tulorajat olisivat keskustelussa jo kaikille selvät. Selvyyden vuoksi nimitettäköön siis alle 7000 euroa vuodessa ansaitsevia ei pienituloisiksi vaan ryhmäksi A, 20 000 euroa vuodessa ansaitsevia ryhmäksi B, 40 000 euroa vuodessa ansaitsevia ryhmäksi C ja 100 000 euroa vuodessa ansaitsevia ei suinkaan suurituloisiksi vaan ryhmäksi D. Veroahan ei ensinnäkään kanneta regressiivisenä', vaan A on vapautettu verosta, B:n ja C:n vero määräytyy tasaverona, ja D:n vero tasasummaverona. Veron vaikutuksen arvionminen onkin hankalampaa, sillä kokonaisverotus on suhteellisen monimutkainen soppa vähennyksineen. Määrättyjä tulotasoja vertaamalla vaikutus on regressiivinen, määrätyillä valinnoillla progressiivinen.
Perusasia on kuitenkin lähteistys. Wikipediassa ei tehdä uusia omia tulkintoja, vaan kirjataan muiden tulkintoja. Kuten yllä esitin: kun nyt lähes joka ikinen media Suomessa on kommentoinut yle-veroa, pitäisi veron regressiivisestä luonteesta löytyä runsaasti asiallisia lähteitä, mikäli se regressiiviseksi katsotaan. Jos ko. lähteitä löytyy harva tai yksi niin voi kertoa kenen mukaan vero on vaikutuksiltaan regressiivinen, jos runsaasti niin silloin se katsotaan yleisesti vaikutuksiltaan regressiiviseksi. terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 01.42 (EEST)--[vastaa]
Nyt tuntuu siltä, että keskustelu alkaa kiertää kehää. Johan sanoin, että lähteestä löytyy taulukko, joka osoittaa Yle-veron regressiivisyyden. Ei veron tosiallista regressiivisyyttä saa pois sellaisella kikkailulla, että 3 euroa vuodessa tienaavat vapautetaan verosta.29. syyskuuta 2012 kello 20.57 (EEST)
"3 euroa vuodessa tienaavat"? Melkoista väheksyntää, tuolla runsaan 7000 vuosituloilla pärjääviä henkilöitä lienee yli neljännesmiljoona. Kuten tässä on rautalangasta väännetty, saa veron sopivasti tulkitsemalla veron näyttämään regresiiviseltä tsi progressiiviseltä. Wikipediassa ei kuitenkaan tehdä omia tulkintoja, vaan lainataan muiden tekemiä. Mutta tämähän tuli jo tosiaankin esille. Terv.--Riisipuuro (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 22.47 (EEST)--[vastaa]
En viitannut runsaan 7000 euron vuosituloilla pärjääviin, vaan alle 7000 euron vuosituloilla pärjääviin. Sinä itse määrittelit pienituloisuuden loppuvan 7000 euron vuosituloilla. (Mihin minä vastasin kritisoimalla kyseistä euromäärää liian alhaiseksi, koska pelkällä työmarkkinatuellakin päästään suurempiin vuosiansioihin.)Neutri (keskustelu) 1. lokakuuta 2012 kello 14.50 (EEST)[vastaa]
Tässä keskustelussa en ole määritellyt pienituloisia, vaan kutsunut verosta vapautettuja alle 7 353 euroa vuodessa ansaitsevia pienituloisiksi. Voit olla vapaasti eri mieltä. Viittauksella runsaan 7000 euron rajaan tarkoitin tuota 7 353 euroa. Ehkä hieman epäselvästi ilmaistu, mutta huomattavasti tarkempi kuin "kolme euroa". No, tämä keskustelusta. Lähteet näyttäkööt miten asia on. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. lokakuuta 2012 kello 15.56 (EEST)--[vastaa]

Regressiivisyyden on havainnut ainakin yksi henkilö: lähteen -lähde on tarkistettavissa. Ohjeen mukaan jopa epäluotettavat (ei-asiantuntijan) lähteet voidaan hyväksyä, mikäli parempaa lähdettä ei ole saatavilla. Lähteen tiedot eivät kuitenkaan ole epäuskottavia ja kuka tahansa voi halutessaan ne tarkistaa hyödyntämällä yhteen-, kerto-, vähennys- ja jakolaskua. Lähdettä ei tule poistaa, mikäli parempaa ei löydy tai lähteestä ei löydy virhe(itä). 89.27.93.126 23. lokakuuta 2012 kello 23.40 (EEST)[vastaa]

En nyt jaksa lähteä tarkistamaan mitä käytäntö sanoo, mutta jos sen mukaan tosiaan epäluotettava lähde kelpaa paremman puutteessa, niin silloin käytännössä on selvä virhe. edit: Siellä näköjään käytetään esimerkkinä keltaista lehdistöä. Yksityishenkilön blogia ei voi oikein rinnastaa siihen. --Otrfan (keskustelu) 23. lokakuuta 2012 kello 23.44 (EEST)[vastaa]
Katsotaanpa asiaa uusin silmin yön jälkeen:
Tarkastellaan yle-veron henkilöverotusta - yritysverotuksen osuus menköön eri viestillä mikäli tulee tarpeeseen.
A:n verran euroja vuodessa ansaitseva maksaa yle -veroa euromäärän M vuodessa siten, että:
M = 0, mikäli A < 7353..
M = 0,0068*A, mikäli 7353.. <= A <= 20588..
M = 140, mikäli 20588.. < A
Tämä on siis verotaulukko kirjoitettuna funktioksi, eikä tässä ole mitään uutta. Veroprosenteiksi V=M/A saadaan
V = 0, mikäli A < 7353..
V = 0.0068, mikäli 7353.. <= A <= 20588..
V = 140 / A, mikäli 20588.. < A
Tässäkään ei ole mitään uutta, mikäli jakolasku katsotaan ei-uudeksi tutkimukseksi. Kaivetaan seuraavaksi oleelliset määritelmät:
Progressiivinen vero on vero, jossa veroprosentti nousee tulojen noustessa eli pisteittäin luettuna veroprosentin derivaatta tulojen suhteen on positiivinen.
Tasavero on vero, jossa veroprosentti on vakio tulojen suhteen eli pisteittäin luettuna veroprosentin derivaatta tulojen suhteen on vakio.
Regressiivinen vero on vero, jossa veroprosentti laskee tulojen noustessa eli pisteittäin luettuna veroprosentin derivaatta tulojen suhteen on negatiivinen.
Veroprosentin derivaatta tulojen suhteen on
dV/dA = 0, mikäli A < 7353..
dV/dA = 0, mikäli 7353.. < A < 20588..
dV/dA = -140 / A ^2, mikäli 20588.. < A
Eli välillä (0 ... 7353..) ja (7353.. ... 20588..) euroa vero on tasavero, ja välillä (20588.. ...) ääretön vero on (aidosti) regressiivinen vero (pisteissä 7353.. euroa ja 20588.. euroa derivaatta ei ole määritelty eli se ei ole progressiivinen/tasa-/tai regressiivinen vero).
Yllä olevassa ei toivottavasti ole kenenkään mielestä uutta tutkimusta: muuten 1+1+1+2:n tulos on uutta tutkimusta, kun 1+1:n tulos tiedetään.
Selvästi siis verossa on regressiivistä luonnetta, vaikka se ei regressiivinen kaikilla tulomäärillä. Progressiivinen se ei ole millään tulomäärällä. Tämän ovat huomanneet ainakin itse linkkaamani blogaaja sekä Neutrin yllä lähteistämä Suomen yrittäjät. Viime kädessä tämä on todettavissa veron määräytymisperustetta vilkaisemalla - kuten Neutrikin jo totesi.
Ehdotan, että artikkelista ei poisteta sanaa regressiivinen aiemmalla vimmalla, vaan sallitaan veron regressiivisen luonteen toteaminen. Etenkin yli 20588.. euroa vuodessa tienaavien joukossa regressiivisyys on kiistatonta (ja mikäli ei ole, pyydän poistamaan 1+1=2 -väitteen yhteenlaskuartikkelista). Vero ei kuitenkaan ole puhtaan regressiivinen: se on siis "käytännössä regressiviinen", sillä on "regressivistä luonnetta" tai muuta vastaavaa hivenen epätäsmällistä. Jo pelkkä "regressiivinen vero" antaa kahdella sanalla lähes oikean kuvan asiasta.
Joka tapauksessa veron regressiivistä luonnetta ei tule yrittää piilottaa artikkelista, eikä ainakaan veroa regressiivisiksi sanovia lähteitä tule poistaa vain sen vuoksi, että ne sanovat ääneen selvän tosiasian.
Summa summarum: vero on osittain regressiivinen aivan kuten yksi plus yksi on kaksi. Kaksi lähdettä sanoo samaa käyttäen näitä sanoja. Virallisessa verotusperusteessa tätä ei toki sanota ääneen, mutta ei se ei poista veron regressiivistä luonnetta.
89.27.93.126 24. lokakuuta 2012 kello 09.38 (EEST)[vastaa]
Eri olosuhteissa Yle-verolla on progressiivisen veron piirteitä (nousee pienten tulojen kasvaessa), tasaveron piirteitä (prosenttiperustainen tulojen keskialueella) ja regressiivisen veron piirteitä (prosentti putoaa suurten tulojen noustessa, "negatiivinen progressio"). Totta ei ole kertoa veron olevan progressiivinen (kuten välillä uutisointiin), mutta ei myöskään pelkästään regressiivinen (kuten välillä artikkelia on muokattu). Alin porras tosin on määritelty varmaankin sen takia, että veron periminen maksaisi enemmän kuin veron tuotto (vertaa koiraverot).
Parempi kertoa veron määräytymisperuste, jolle löytyy selkeä lähde. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2012 kello 11.18 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä Auliksen kanssa. Veroa jonka maksuperusteet vaihtelevat tällä tavoin on jokseenkin turha kuvailla prog-reg -akselilla. Lisäksi vielä toistaisin lähteistyksestä: Kyllä kai väitetystä regressiivisyydestä, tai ainakin tästä "regressiovaikutuksesta" pitäisi ihan oikeasti löytyä asianmukaisia riittävän painoarvoisia pääkirjoituksia tai vähintäänkin kolumneja ja asiantuntijalausuntoja. Yle-veroon on sentään ottanut kantaa tämän maan lähes joka ikinen media.Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 24. lokakuuta 2012 kello 22.17 (EEST)--[vastaa]
Mielestäni veron prog-reg luonne on hyvinkin oleellinen osa mistä tahansa verosta kertovaa artikkelia. Se, että vero ei ole progressiivinen (tai regressiivinen) jokaiselle vuotuiselle ansiotulomäärälle ei ole hyväksyttävä syy jättää näin oleellisesta luonnehdintaa pois. Asia on kuitenkin ilmaistavissa kolmeen tapaukseen jakaen tarkastikin: väleillä 0 ... 7353.. euroa ansaitseville ja 7353.. ... 20583.. euroa vuodessa ansaitseville kyseessä on tasavero, yli 20583.. euroa vuodessa ansaitseville regressiivinen vero.
Vaikka veron regressiivisyys on itsestäänselvää (ja näin ollen ei tarvitse lähdettä) yli 20583.. euroa vuodessa ansaitsevien ryhmässä, on tässäkin keskustelussa mainittu kaksi lähdettä. [Wikipedia:Tarkistettavuus|Tarkistettavuus] -sivun mukaan "Tarkista lähteet, jos niitä on. Jos lähteet ovat tunnettuja tai uskottavia, ja lisätty tieto löytyy lähteestä, jätä tieto artikkeliin." : mainitut lähteet tulee siis jättää poistamatta, mikäli ovat uskottavia. Kiistääkö joku jomman kumman mainitun lähteen uskottavuuden?
Kolumni on muuten mielipidekirjoitus, joten jos sellainen käy lähteeksi niin varmasti käy blogikin. 89.27.93.126 25. lokakuuta 2012 kello 21.04 (EEST)[vastaa]
Riippuu blogin kirjoittajasta. Jos kenen tahansa blogi käy lähteeksi, niin äkkiäkös sellaisen laittaa pystyyn, kirjoittaa sinne jotain puuta heinää, jolla sitten lähteistää mitä sattuu. --Otrfan (keskustelu) 26. lokakuuta 2012 kello 05.29 (EEST)[vastaa]
Kuten yo. keskustelussa on osoitettu, väite regressiivisyydestä on tulkinnanvarainen ja kiistanalainen eli vaatii lähteen. Aihetta on käsitelty hyvin laajalti mediassa, joten lähteiden löytyminen pitäisi onnistua jos asiasta tuota mieltä ollaan (ks. myös aikaisempi keskustelu miten asia tuodaan tuolloin esille).
Kolumni ei muuten ole mikään mielipidekirjoitus vaan lehden toimituksellista materiaalia josta vastaa kirjoittajan lisäksi päätoimittaja. Yksityishenkilön blogi ei vastaa lähteenä edes toimitetun median yleisönosastokirjoitusta, sillä sen julkaisua ei kontrolloi kukaan ulkopuolinen.
Poistan esitetyn lähteistämättömän väitteen regressiivisyydestä kun viikkoon ei ole lähdepyynnöstä huolimatta lähdettä saatu jokseenkin tiiviistä keskustelusta huolimatta. Vaalitkin ovat jo ohitse joten tilanne lienee rauhoittunut. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 31. lokakuuta 2012 kello 16.20 (EET)--[vastaa]
Riisipuuro on itse poistanut kaksi lähdettä, joissa regressiivisyys todetaan. Palautan version kertaalleen ja pyydän häntä lisäämään ainakin jomman kumman poistamansa lähteen.89.27.93.126 1. marraskuuta 2012 kello 00.06 (EET)[vastaa]
Toistetaan nyt ratakiskosta kun rautalangasta vääntely ei näytä perille menevän: Wikipediassa noudatetaan määrättyjä lähdekäytäntöjä (joihin kunkin muokkajan olisi soveliasta tutustua). Esitetyt lähteet eivät ole näiden lähdekäytäntöjen mukaisia, kuten edellä on selkeästi tuotu esille. Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä. Lähde on ilmoitettava lisättäessä uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot. Velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla.Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 00.24 (EET)--[vastaa]
Ratakiskosi katkoeaa tällä hetkellä tarkistettavuussivun kohtaan "Tarkista lähteet, jos niitä on. Jos lähteet ovat tunnettuja tai uskottavia, ja lisätty tieto löytyy lähteestä, jätä tieto artikkeliin.": huomaa sana _tai_ uskottavia. Yle-veron regressiivisyys 20588.. euron jälkeen on uskottava marginaaliverona, koska se on totta. Vaikka totuudella ei ole mitään tekemistä wikin kanssa, on ohjeen mukaan uskottavuus ratkaisevaa. Tosi tieto ei välttämättä ole uskottavaa, mutta on sinullekin rautalangasta väännetty kyseisen tiedon uskottavuutta.
Muokkasin tuon ilman "regressiivinen" sanaa johonkin muotoon. Katsotaan missä menee sinulla itsestäänselvän asian raja, vaikka en liikoja odota.89.27.93.126 1. marraskuuta 2012 kello 03.46 (EET)[vastaa]
Et sitten ihan jaksanut lukaista sitä Tarkistettavuuskäytäntöä ihan kokonaan: "Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi." Esittämäsi blogin kirjoittaja ei ollut mikään vero-alan asiantuntija, eikä sivusto ollut mikään asiantuntijasivusto. Yksityishenkilöiden blogeja ei nyt kerta kaikkiaan hyväksytä lähteiksi mikäli erityistä syytä ei ole. JOs haluat asiaan muutoksen, aloita keskustelu kahvihuoneessa (/käytännöt).
Tekstihän on OK, joskin kielenhuoltoa kovasti kaipaisi. Tätä asian kertomista olen esittänyt jo aiemminkin, mutta muutama kirjoittaja on halunnut väkisin stereotypisoida veron regressiiviseksi, mitä se ei kokonaisuutena ole, kuten jokainen voi todeta. Hyvä homma.
Monenlaisia motiivejahan wikimuokkaajilla on, joten eiköhän tuo wikikollegoiden itsestäänselvän asian rajan tutkiminen käy siinä missä muutkin. Käytäntöihin kannattaa kyllä tutustua joka tapauksessa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. marraskuuta 2012 kello 13.41 (EET)--[vastaa]
”Tasavero on vero, jossa veroprosentti on vakio tulojen suhteen eli pisteittäin luettuna veroprosentin derivaatta tulojen suhteen on vakio.” Varmaan kumminkin nolla? --Louhikärmes (keskustelu) 24. lokakuuta 2012 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Kyllä, pahoittelen kirjoitusvirettä.89.27.93.126 24. lokakuuta 2012 kello 21.36 (EEST)[vastaa]

Veronluonteinen maksu ja vero[muokkaa wikitekstiä]

Oliko televisiomaksu ns. veronluonteinen maksu? Ja tämä Yle-vero on nyt sitten vero? Oliko veronluonteisesta maksusta veroksi siirtymisellä mitään käytännön eroa? Tätä muunnosta voisi selventää artikkelissa ja sitä, onko sillä mitään merkitystä, että muuttui veronluonteisesta maksusta veroksi? Ai niin, ja miksi näin? --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 20.59 (EET)[vastaa]

Onhan sillä ihan selkeä ero. TV-maksun pystyi hyvinkin helposti "jättämään välistä" vaikka toisinaan sitä propaganda-ruutua katsoikin muutamia minuutteja vahingossa myös ns. valtiollisia kanavia. Yle-veroa sen sijaan on lähes mahdotonta välttää, riippumatta siitä kulututako YLEn tuotetta vai et, omistatko TV:tä/radiota tai et. Oletko yksityinen ihminen vai liike/yritys. Jos sattumalta olet yksityinen yrittäjä, peritään sinulta propagandan ylläpitomaksu sitten tuplana eli sekä yksityishenkilönä, että yritykseltäsi. Maksu/vero siis lakkasi perustumasta siihen, että kuluttiko YLE:n tuotetta (massapropagandaa) ja tukiko/suvaitsiko YLE:n toimintaa yleisestikin siihen, että KAIKKI mukaanlukien yritykset; jotka siis eivät millään tavalla katso televisiota/tai liity massapropagandan ylläpitoon; sekä kuolinvuoteellaan olevat vanhukset MAKSAVAT hampaat irvessä YLE:n propagandaylläpitoveron. YLE:stä tuli gestapon tyyliin valtiollinen propagandainstituutti ja ajatuspoliisi, jota kansalainen/yritys ei enää pysty boikotoimaan taloudellisesti. YLE:n tuotteen eli massapropagandan voi toki itse kukin halutessaan jättää kuluttamatta; mutta sen rahoituksesta kansalaisilta/yhteisöltä kerättävillä veroilla ei täällä Suomessa enää keskustella, niinkuin ei esimerkiksi poliisinkan rahoituksesta. Lisäksi YLE nauttii näillä pakkokeinoilla saavutettua: "hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden" -statusta; jota aktiivisimmat wikipedistitkin täällä sitten innokkaasti lainaavat, ymmärtämättä kokonaisuutta lainkaan. --Dmitri 152 (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 12.28 (EET)[vastaa]

Nimen muutos[muokkaa wikitekstiä]

Siirsin artikkelin nimelle Yleisradiovero. On totta, että usein mediassa puhutaan tästä "Yle-verona", mutta virallinen nimi on se, joka merkitsee.
-Pessimistipasta (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 13.23 (EEST)[vastaa]