Uudenmaan Vasemmistoliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudenmaan Vasemmistoliitto ry
Alue Uudenmaan vaalipiiri
Toimisto Lintulahdenkatu 10, 3. krs
00530 Helsinki
Johto Mika Mäkelä (pj.)
Antero Eerola (vpj.)
Mari Rummukainen (vpj.)
Kansanedustajia
2 / 36
(2019)
Aluevaltuutettuja
15 / 276
(2022)[1]
Kunnanvaltuutettuja
38 / 1 021
(2021)
Aiheesta muualla
Uudenmaan Vasemmistoliitto
Sivusto

Uudenmaan Vasemmistoliitto on yksi Vasemmistoliiton 13 piirijärjestöstä. Uudenmaan Vasemmistoliitolla on 25 jäsenjärjestöä 20 uusimaalaisessa kunnassa. Piiritoimisto sijaitsee Helsingissä, samassa osoitteessa kuin Vasemmistoliiton puoluetoimisto ja Helsingin Vasemmistoliitto, joka on oma piirijärjestönsä. Vasemmistoliiton listoilta on Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestön alueelta valittu 38 kunnanvaltuutettua ja kaksi kansanedustajaa.

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan Vasemmistoliitto on vastaanottanut puoluerahoitusta Avantisäätiöltä.[2]

Säätiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistoliitolla on Uudellamaalla useita paikallissäätiöitä. Laajinta toimintaa edustaa vantaalainen Puistokulma-Säätiö, jonka tausta on 1960-luvulla rakennetun toimitalon omistuksen säätiöinnissä vuonna 1986. Vuonna 2015 Puistokulma-Säätiöllä oli velatonta pääomaa vajaat 1,2 miljoonaa euroa. Puistokulman vuokralaisina on ollut niin yrityksiä kuin yhdistyksiä. Myös Vantaan kaupunki on vuokrannut tiloja käyttöönsä. Samalla säätiö on tarjonnut Vantaan Vasemmistoliitolle toimistohuoneen ja tiloja käyttävät myös muut puolueyhteisön järjestöt. Vuonna 2015 säätiön tulot olivat hieman yli 220 000 euroa, joista valtaosa on vuokratuottoa. Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt säätiölle valtionapua. Säätiö myönsi 2015 Vantaan Vasemmistoliitolle avustuksina eri tarkoituksiin 12 500 euroa.[3]

Hyvinkään Järjestötalosäätiö edustaa vastaavaa mallia. Toiminta perustuu vasemmistojärjestöjen vuosikymmeniä sitten rakentaman ja sittemmin säätiöidyn työväentalon ylläpitoon ja vuokraustoimintaan. Säätiön tasessa oli 2015 varallisuutta 74 000 euroa. Suurimmat tuotot Järjestötalosäätiö saa vuokrista sekä Kotiseutuliiton valtionavusta. Säätiön perustanut Hyvinkään Järjestötaloyhdistys on tukenut säätiötä kymmenillä tuhansilla euroilla.[4]

Vantaalainen Hakunilan Järjestötukisäätiö on luonteltaan pääomasäätiö, jonka 50 000 euron tasevarallisuus on pitkälti sijoitusrahastoissa. Tulot ovat sijoitustuottoja ja kustannukset yleiskuluja sekä annettuja avustuksia. Alkuvuosina säätiö tuki kolmea tarkoitusta: vaalityötä, pioneeritoimintaa ja nuorison urheilutoimintaa. Viime vuosina avustuskohteita on kuvattu niukasti avunsaajia erittelemättä.[5]

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet[6]
1991 2 30 818 8,0%
1995 3 38 847 9,3%
1999 3 39 197 9,4%
2003 3 40 810 9,1%
2007 2 31 324 6,7%
2011 1 26 094 5,1%
2015 1 22 698 4,4%
2019 2 26 257 4,8%
    Kuntavaalit[7]
Vuosi Valtuutetut Äänet
1992 94 33 618 8,6%
1996 80 26 972 7,6%
2000 69 24 135 7,3%
2004 70 25 699 6,7%
2008 56 23 729 5,7%
2012 53 21 679 5,2%
2017 55 25 631 6,1%
2021 38 21 385 4,8%
Europarlamenttivaalit
Vuosi Äänet[8]
1996 29 458 8,6%
1999 15 697 7,5%
2004 22 445 7,6%
2009 13 397 4,4%
2014 22 018 6,8%
2019 18 635 5,4%

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tomi Venho: Kabinetin puolella - Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa. Julkaisu 18/2018. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-014-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aluevaalit 2022, Tilastokeskus pxdata.stat.fi. Viitattu 10.8.2022. [vanhentunut linkki]
  2. Puoluerahoitusilmoitukset: Saadut vähintään 1500 euron tuet organisaatioittain Vaalirahoitusvalvonta. Arkistoitu 1.12.2021. Viitattu 1.12.2021.
  3. Venho 2018, s. 101
  4. Venho 2018, s. 102
  5. Venho 2018, s. 103
  6. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit - aikasarjat
  7. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit
  8. Europarlamenttivaalit 1996-2014 (Tilastokeskus)