Demokraattinen Lehdistöpalvelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Demokraattinen Lehdistöpalvelu (aiemmin Demokraattinen Lehtipalvelu, DLP) oli Suomen kansan demokraattisen liiton ja Suomen kommunistisen puolueen vuonna 1946 perustama uutistoimisto, joka palveli kansandemokraattisen liikkeen lehdistöä välittämällä sille materiaalia ja valmiita artikkeleita. DLP teki yhteistyötä muun muassa Neuvostoliiton TASS:n ja Saksan demokraattisen tasavallan ADN:n kanssa.[1] SKDL:n ja SKP:n lakkauttamisen jälkeen DLP siirtyi palvelemaan Vasemmistoliiton lehtiä, mutta se lakkautettiin vuoden 1997 lopussa.

DLP palveli parhaimmillaan 17:ää kansandemokraattisen liikkeen päivälehteä. Se julkaisi vuosina 1946–1954 myös omaa tiedotuslehteä/pamflettisarjaa nimeltä Päivän aiheita. DLP välitti lehdille kommunistien poliittisen linjan mukaista tietoa tapahtumista.[2] Toimiston korkein elin oli DLP:n jaosto, johon kuuluivat DLP:n vastaavan toimittajan lisäksi kansandemokraattisten lehtien päätoimittajat (tai muut edustajat) sekä SKDL:n, SKP:n, SNDL:n, SDNL:n nimeämät edustajat.[1]

Armas Äikiän johtaman DLP:n tyyli ei aina miellyttänyt muita toimittajia. Vuonna 1952 Vapaan Sanan päätoimittaja Raoul Palmgren ajautui konfliktiin Äikiän kanssa. Palmgren piti DLP:n toimittamaa materiaalia julkaisukelvottomana. Hän kritisoi myös Äikiän kirjallista tuotantoa. Äikiä voitti kiistan ja Palmgren joutui eroamaan.[3] Ajan myötä DLP:n journalismi alkoi suhtautua vapaammin puolueen ohjeisiin, vaikka suhde säilyi läheisenä. 1980-luvun lopussa DLP oli ensimmäinen uutistoimisto, joka toi julkisuuteen SKP:n kohtalokkaat talousseikkailut.[2]

DLP päätettiin lakkauttaa vuonna 1997 ja Vasemmistoliiton kolme lehteä tekivät sopimuksen SDP-johtoisen UP-uutispalvelun asiakkuudesta. DLP:n toimittajista kaksi siirtyi Kansan Uutisten ja yksi UP:n palvelukseen. Toiminnan lakkauttamisen taustalla oli taloudellisen tilanteen heikkeneminen, jonka aiheuttivat puoluelehtien kuolemat, valtion uutistoimistotuen lakkauttaminen ja ay-liikkeen halu siirtyä yhden uutistoimiston käyttöön. DLP:n viimeinen päätoimittaja oli Jouko Joentausta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Markku Henriksson (toim.): Työväenliikkeen tietokirja (Tammi 1974), s. 265.
  2. a b c Erkki Metsälampi: DLP lopettaa toimintansa (Journalisti 20/1997), aiemmin toiminut linkki http://manga.fi/journalisti/arkisto/2097/perus/dlp.htm (luettu 26. helmikuuta 2007)
  3. Kalevi Haikara: Isänmaan vasen laita (Otava 1975), s. 102–111.