SKP:n tukisäätiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

SKP:n tukisäätiö oli Suomen Kommunistisen Puolueen varallisuutta hallinnoinut säätiö. Tukisäätiö perustettiin vuonna 1986, ja se teki konkurssin 1992. Sääntöjensä mukaan säätiön tarkoituksena oli edistää SKP:n, sen piirijärjestöjen ja osastojen sekä koko kansandemokraattisen liikkeen toimintaa. Säätiön hallitus valittiin SKP:n poliittisen toimikunnan jäsenistä.[1][2]

Tukisäätiö perustettiin vuonna 1986, kun SKP uudisti taloudenhoitonsa. Säätiölle siirrettiin miljoonien omaisuus, joka oli syntynyt varsinkin Koiton talon ja muiden kiinteistöjen myynnistä. Säätiön johto oli tiukasti SKP:n enemmistöjohdon käsissä, ja yksi järjestelyjen tarkoituksista oli pitää varallisuus puolueen taistolaisen opposition ulottumattomissa. Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetti SKP:n enemmistön avustamisen samana vuonna. Tukisäätiö sai rahat Sosialististen maiden yhteistyöyhdistyksen (SSYY, myöhemmin Sinistra) kautta. SSYY:lle omaisuudet tulivat Fexima Oy:ltä ja sen sisaryrityksiltä.[2][3] Säätiö sai 10 miljoonaa vuonna 1987, 26,8 miljoonaa 1988 ja 3,5 miljoonaa 1989. Tukisäätiö lahjoitti varoja SKP:lle säännöllisesti. Vuonna 1987 säätiö jakoi puolueelle 9,6 miljoonaa, 1988 23,3 miljoonaa, 1989 3,5 miljoonaa[1] ja 1990 17 miljoonaa. Muille siirtyi 1990 7 miljoonaa markkaa.[4]

1990-luvun alussa SKP pyrki siirtämään varallisuutensa Vasemmistoliitolle.[2][5] Vasemmistoliitto sai tukisäätiöltä 26 miljoonaa vuosina 1990–1992.[4] Tukisäätiön lisäksi varoja siirrettiin monien muiden organisaatioiden kautta. Kirjavat järjestelyt ja sijoitukset epäonnistuivat pian lamakauden alkamisen myötä, ja markat hupenivat niin, ettei pian ollut enää mitään jaettavaa.[2] Säätiö meni konkurssiin SKP:tä seuraten loppuvuonna 1992. SKP:n järjestöt ja yhtiöt olivat taanneet velkojaan ristiin ja samassa yhteydessä kaatuivat myös muun muassa Helsingin Kulttuuritalo Oy ja Kansan Keskus-Kassa. Säätiö oli tuolloin 12 miljoonaa velkaa Postipankille, ja sillä oli 300 000 markan arvosta omaisuutta.[6][2] Konkurssiasiaa käsiteltiin oikeudessa vielä vuonna 2001.[4]

Säätiön asiamiehenä toimi vuonna 1990 SKP:n taloudenhoitaja Ossi Viljakainen. Hallituksen jäseniä olivat Jarmo Wahlström, Aarno Aitamurto, Heljä Tammisola, Tatjaana Huhtala, Erkki Kauppila, Timo Laaksonen, Tanja Lehmuskoski, Pekka Peltola ja Mirja Ylitalo.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Teuvo Arolainen & Matti Virtanen: Salainen rahavirta pelasti Skp:n Helsingin Sanomat 4.2.1990
  2. a b c d e Teuvo Arolainen: SKP:n viimeinen keikka Helsingin Sanomat 8.10.1995
  3. Teuvo Arolainen: Punaisen rahan kiemuraiset reitit Helsingin Sanomat 29.8.1993
  4. a b c Tomi Venho: Piilotettua julkisuutta. Suomalaisen puolue- ja vaalirahoituksen avoimuusintressi normeissa ja käytännössä (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto 2008, s. 157–158.
  5. Matti Virtanen : Skp on vasemmistoliiton rahoittaja Helsingin Sanomat 6.5.1990
  6. Pekka Vuoristo: Kommunistipuolueen konkurssi imaisi Kulttuuritalon mukaansa Helsingin Sanomat 16.12.1992