Mauno Tamminen
Mauno Johannes Tamminen (14. elokuuta 1920 Turku[1] – 15. helmikuuta 1977 Helsinki[2][3]) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton pääsihteerinä vuosina 1962–1964 ja Yleisradion apulaisjohtajana vuosina 1965–1977. Tamminen kuului myös Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomiteaan vuosina 1960–1969.
Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mauno Johannes Tamminen syntyi Juho Emil Tammisen ja Fanni Maria os. Kantosen pojaksi. Mauno Johannes avioitui Sanni Koistisen kanssa.[4]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tamminen kävi vuonna 1940 kauppakoulun.[1] Hän taisteli jatkosodassa sen alkuvaiheessa, mutta hän karkasi rintamalta tammikuussa 1942. Rauhan tultua Tamminen ryhtyi opiskelemaan suorittaen aluksi Sirola-opiston. Hän valmistui ylioppilaaksi keväällä 1950 ja pääsi tämän jälkeen opiskelemaan oikeustiedettä SKP:n stipendillä. Valmistuttuaan yliopistosta lainopin kandidaatiksi vuonna 1956 Tamminen siirtyi Moskovaan puoluekouluun.[5]
Opintojensa ohella Tamminen työskenteli SKDL:n kunnallissihteerinä vuosina 1950–1957.[3] Hän myös opetti Sirolassa kirjanpitoa. Moskovasta paluun jälkeen Tammisesta tehtiin SKDL:n toiminnanjohtaja vuosiksi 1958–1961 ja myöhemmin pääsihteeri. Tamminen kuului myös Rakennusliiton hallitukseen vuodesta 1959 ja hän toimi Sukeltajaliiton sihteerinä vuodesta 1960.[5]
SKDL:n johdossa Tamminen ajoi 1960-luvun alussa linjaa, joka korosti voimakkaasti vasemmiston yhteistoiminnan tarvetta. Hän tahtoi yhdistää työväenpuolueiden voimat hallitusyhteistyön merkeissä. Vuonna 1964 hänet päätettiin kuitenkin siirtää syrjään puoluetehtävistä ja hänet lähetettiin Yleisradion palvelukseen.[5] Hän toimi vuosina 1965–1975 Yleisradion talousasiain apulaisjohtajana ja siirtyi vuoden 1976 alusta talousjohtajaksi[3] sosiaalidemokraatti Aarne Paanasen jäätyä eläkkeelle.[6] Yleisradion vuosinaan Tamminen alkoholisoitui ja hän kuoli ennenaikaisesti.[5] Hänen seuraajakseen tuli SKDL:n Aimo Haapanen.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on 1974, s. 950–951. Otava, Helsinki 1974.
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 1155 Runeberg.org.
- ↑ a b c Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 17.2.1977, HS Aikakone. Viitattu 13.4.2018.
- ↑ [www.geni.com Geni] Viitattu 4.9.2023. suomi
- ↑ a b c d Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 169–170, 399.
- ↑ a b Riitta Anttikoski: Lopullisesti valjastettu Yle (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 6.1.1985, s. 32, HS Aikakone. Viitattu 13.4.2018.