Siirry sisältöön

Laura Meriluoto

Wikipediasta

 

Laura Meriluoto
Kansanedustaja
5.4.2023–
Ryhmä/puolue Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Savo-Karjala
Henkilötiedot
Syntynyt5. huhtikuuta 1985 (ikä 40)
Kuusankoski
Asuinpaikka Kuopio
Ammatti järjestöasiantuntija
Tiedot
Koulutus yhteiskuntatieteiden maisteri[1]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Laura Jemina Meriluoto[1] (s. 5. huhtikuuta[2] 1985 Kuusankoski[1]) on suomalainen poliitikko, joka toimii Vasemmistoliiton kansanedustajana ja 1. varapuheenjohtajana.[1] Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2023.[3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusankoskella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Meriluoto on opiskellut sosiologiaa Kuopion yliopistossa ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän on työskennellyt asunnottomuus- ja päihdetyön parissa.[4]

Meriluoto on ollut Kuopion kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2017 lähtien[5][6] ja hän on myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu.[7]

Meriluoto asettui Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaaksi elokuussa 2024.[8] Hänet valittiin puolueen 1. varapuheenjohtajaksi puoluekokouksessa marraskuussa 2025.[9]

Meriluoto sijoittuu vaalikonevastausten perusteella vasemmistoon. Ylen vaalikoneessa Meriluoto sijoittuu arvoasteikolla vahvasti vasemmalle ja liberaalille puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Meriluodon näkemykset ilmentävät liberaalivihreyttä (GAL). HS:n vaalikoneeseen Meriluodon antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin vasemmistolaiset ja liberaalivihreät mielipiteet.[10][11]

Seksuaali- ja sukupuolipolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriluoto on allekirjoittanut Setan ehdokasitoumuksen eduskuntavaaleissa 2023.[12] Ehdokassitoumuksen allekirjoittajana Meriluoto on sitoutunut tukemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tavoitteita eduskuntatyössään, vastustamaan syrjintää ja vihapuhetta sekä edistämään näiden ryhmien osallistumista päätöksentekoon.[13]

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriluoto kritisoi voimakkaasti sote-alan leikkauksia, joita Orpon hallitus toteuttaa.[14]

  1. a b c d Laura Meriluoto Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Laura Meriluoto päihitti esiintymiskammonsa ja lähti politiikkaan – Kuusi vuotta myöhemmin hän on kansanedustaja, jota kuv KU. 26.8.2023. Viitattu 9.2.2025.
  3. Patrakka, Jukka: "Olen yllättynyt, helpottunut ja hirmuisen otettu" –Vasemmistoliiton Laura Meriluoto iloitsi äänimääräänsä (vain tilaajille) 2.4.2023. Savon Sanomat. Viitattu 3.4.2023.
  4. Kohdataan toisemme ihmisenä - Alfido Kuopio | Suurenmoisille ihmisille www.alfido.fi. Viitattu 3.4.2023.
  5. Kaupunginvaltuusto Kuopion Vasemmisto. Arkistoitu 3.4.2023. Viitattu 3.4.2023.
  6. Kaupunginvaltuusto | Kuopio www.kuopio.fi. Viitattu 3.4.2023.
  7. ”Nyt rakennetaan pohjaa tulevaisuudelle”, sanoo vasemmiston Kuopion ääniharava KU. 29.1.2022. Viitattu 3.4.2023.
  8. Minja Koskela saa haastajan vasemmistoliiton puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. 19.8.2024. Viitattu 19.8.2024.
  9. Vasemmistoliiton puoluekokouksen henkilövalinnat Vasemmistoliitto. 23.11.2025. Viitattu 24.11.2025.
  10. Ehdokas arvokartalla Helsingin Sanomat. Viitattu 5.10.2025.
  11. Yle täplitti kansanedustajat arvokenttään Yle. 4.4.2023. Viitattu 5.10.2025.
  12. Eduskuntaan valittiin 33 sateenkaarikansanedustajaa Seta. 13.4.2023. Viitattu 17.10.2025.
  13. Sateenkaarikansanedustajaksi Seta. Viitattu 17.10.2025.
  14. Huijasiko Orpon hallitus taas? ”Sairaaloiden alasajo on oikeistohallituksen suurimpia sote-petoksia” (nettilehti) KU Verkkolehti. 6.9.2024. Helsinki: Kansan Uutiset. Viitattu 6.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.