Promootio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio 31. toukokuuta 1960

Promootio (lat. promotio < promovere 'liikuttaa t. liikkua eteenpäin', josta → 'ylentää (arvossa)') on yliopistollinen juhlatilaisuus, jossa tutkinnon suorittaneita henkilöitä vihitään juhlallisesti. Akateemisen työn korkeimmaksi juhlaksi[1] luonnehditussa promootiossa voidaan promovoida joko yksinomaan tohtoreita tai niin maistereita kuin tohtoreitakin.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Promootio on eurooppalainen perinne. Bolognan yliopistossa on promovoitu 1100-luvulta lähtien ja 1300-luvulla promootio oli Länsi-Euroopassa jo melko yleistä. Suomessa ensimmäinen promootio järjestettiin Turun akatemiassa vuonna 1643.[2]

Promovendit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Promootioon osallistuvia maistereita ja tohtoreita kutsutaan promovendeiksi. Promootiossa voidaan promovoida maistereiden ja tohtoreiden lisäksi kunniatohtoreita sekä riemumaistereita, -tohtoreita sekä -kunniatohtoreita. Maisteri- ja tohtoripromovendeiksi pääsevät ne, jotka ovat suorittaneet asianomaisen tutkinnon eivätkä ole vielä osallistuneet kyseisellä tutkinnolla promootioon. Kunniatohtoreiksi (lat. doctor honoris causa) promovoidaan erityisen ansioituneita henkilöitä. Kunniatohtorit valitsee tiedekunta tai yliopisto. Riemupromovendit ovat promovendeja, jotka on promovoitu 50 vuotta aikaisemmin järjestetyssä promootiossa.

Maistereista valitaan yksi ensimmäiselle kunniasijalle primusmaisteriksi, ja yksi toiselle kunniasijalle ultimusmaisteriksi. Vastaavasti tohtoreista valitaan primus- ja ultimustohtori. Useat yliopistot valitsevat vain priimustohtorin.

Promovendit saavat promootiossa oikeuden käyttää akateemisia arvonmerkkejä. Maistereiden arvon merkit ovat maisterinseppele ja joissain yliopistoissa maisterin sormus. Tohtoreiden arvonmerkit ovat tohtorinhattu ja -miekka. Teologian ja tekniikan tohtoreiden arvonmerkkeihin ei kuulu miekkaa.

Aikoinaan tohtorin tai maisterin arvon sai ainoastaan osallistumalla promootioon tahi maksamalla leimaveron. Mikäli näin ei tehnyt, oli tyydyttävä oppiarvoon lisensiaatti (väitellyt) tai kandidaatti. Nykyään tohtorin ja maisterin arvon saa heti, kun tutkinto on hyväksytty. Oikeuden käyttää tutkintoon kuuluvia akateemisia arvonmerkkejä saa kuitenkin vain osallistumalla promootioaktiin joko läsnä- tai poissaolevana.

Maisteripromovendien seuralaisia kutsutaan seppeleensitojiksi, sillä he sitovat maisterinseppeleen. Tohtoripromovendien seuralaisia kutsutaan miekanhiojiksi.

Suurissa promootioissa promootion järjestelyistä vastaa promootiotoimikunta, joka koostuu vapaaehtoisista maisteri- ja tohtoripromovendeista. Promootiotoimikunnan puheenjohtajaa kutsutaan nimellä gratisti (miespuolinen) tai gratista (naispuolinen).

Yleinen seppeleensitoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain promootioissa maisteripromovendit valitsevat yleisen seppeleensitojattaren tai yleisen seppeleensitojan. Perinteisesti yleinen seppeleensitoja sitoo seppeleen niille maisteripromovendeille, jotka saapuvat promootioon ilman seuralaista. Yleiseksi seppeleensitojaksi valitaan yleensä professorin tytär tai poika. Koska ilman seuralaista saapuvia maistereita saattaa nykyään olla toistasataa, on yleisen seppeleensitojan rooli enemmänkin seremoniallinen. Yleinen seppeleensitoja edustaa promootiossa nuoruutta ja kevättä.

Promootiojuhlat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Promootio on kolmipäiväinen sarja juhlatilaisuuksia. Varsinaista promootiopäivää edeltävänä päivänä on tohtoreilla miekanhiojaiset ja maistereilla seppeleensitojaiset. Aloilla, joilla tohtorin arvomerkkeihin ei kuulu miekkaa (teologinen ja teknillinen), pidetään valmistelujuhla.

Varsinaisen promootiopäivän päätapahtuma on promootioakti, jossa promovendit promovoidaan. Promootion suorittaa promoottori, jona toimii tavallisesti virkaiältään tiedekunnan tai yliopiston vanhin professori.

Promootioaktin jälkeen on juhlajumalanpalvelus, jonne siirrytään akateemisessa kulkueessa. Jumalanpalveluksen sijaan joissakin promootioissa voi osallistua myös tunnustuksettomaan tilaisuuteen. Promootiopäivän iltana on promootioillallinen. Promootioillallisen yhteydessä tai heti sen jälkeen on promootiotanssiaiset.

Promootiopäivää seuraavana päivänä on huviretki promovendeille. Huviretki on usein purjehdus yliopiston lähellä olevilla meri- tai järvialueilla. Helsingin yliopistossa promootiotanssiaiset järjestään vasta kolmantena päivänä. Tanssiaisten jälkeen siirrytään kulkueena puheita pitäen Senaatintorille tai Haaksirikkoutuneiden patsaalle, jossa pidetään puhe nousevalle auringolle.

Eri yliopistoilla juhliin voi liittyä paikallisia perinteitä. Välillä on myös jätetty valmistelujuhla tai huviretki väliin tai muulla tavalla sovellettu yleistä rakennetta.

Promootiot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Akatemian filosofisessa tiedekunnassa järjestettiin ensimmäinen maisteripromootio jo vuonna 1643 (kolmen vuoden kuluttua akatemian perustamisesta). Alun perin kaikki filosofisen tiedekunnan promootion promovendit vihittiin maistereiksi, sillä filosofian tohtorin arvo tuli Aleksanterin-Yliopistoon vasta 1820-luvulla.

Helsingin yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopistossa promootiot järjestetään silloin, kun jostain aikaisemmasta saman tiedekunnan promootiosta on kulunut 50, 100 tai 150 vuotta.

Filosofinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofisella tiedekunnalla on Suomen vanhimmat ja näyttävimmät promootioperinteet. Filosofinen tiedekunta lakkautettiin virallisesti vuonna 1992 ja pilkottiin pienempiin tiedekuntiin, mutta kaikkien näiden tiedekuntien maisterit ja tohtorit promovoidaan yhä yhteisessä tilaisuudessa, jota kutsutaan filosofisen tiedekunnan promootioksi. Helsingin yliopistossa järjestetään filosofisen tiedekunnan juhlallinen maisteri- ja tohtoripromootio joka kolmas tai neljäs vuosi. Edellinen promootio, joka oli järjestyksessään 95., järjestettiin vuonna 2010. Promoottorina toimi biokemian professori Carl G. Gahmberg ja yleisenä seppeleensitojana Ilmo Korhonen. Seuraava, järjestyksessään 96. filosofisen tiedekunnan promootio, järjestetään 22.–24. toukokuuta 2014.[3]

Filosofisen tiedekunnan promootioon osallistuvat humanistisen, matemaattis-luonnontieteellisen, käyttäytymistieteellisen, farmasian sekä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekuntien maisterit ja tohtorit.

Valtiotieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekunta vihkii promootioissaan sekä maistereita että tohtoreita. Edellinen promootio järjestettiin vuonna 2011, jolloin promoottorina toimi poliittisen historian professori Seppo Hentilä. [4]

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekunta vihkii promootioissaan sekä maistereita että tohtoreita. Edellinen promootio oli 2008. Promootiossa promoottorina toimi professori Eero Puolanne ja yleisenä seppeleensitojattarena toimi neiti Marja Koskela. Seuraava promootio järjestetään vuonna 2014.

Muut tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston muut tiedekunnat (teologinen, oikeustieteellinen, lääketieteellinen, eläinlääketieteellinen) vihkivät promootioissaan ainoastaan tohtoreita.

Tampereen yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopistossa promootio on pelkästään tohtoripromootio. Humanistisen, kauppa- ja hallinto- sekä informaatiotieteiden tiedekuntien yhteinen promootio pidettiin 21.5.2010. Tämä promootio oli Tampereen yliopiston kahdeksas promootio. Tohtoreiksi promovoitiin 8 kunniatohtoria ja 100 vuosina 2000-2010 valmistunutta "nuorta" tohtoria.

Tampereen teknillisessä yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen teknillisessä yliopistossa promootio on pelkästään tohtoripromootio. Promootio on kerran viidessä vuodessa, tuorein 17.-19.5.2012.

Teknillisessä korkeakoulussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknillisessä korkeakoulussa promootio on tohtoripromootio.

Turun yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopistossa promootio on nykyisin kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio. Turun yliopiston ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1927. Vuoden 2009 promootio oli 17. tohtoripromootio, johon osallistuivat kaikki yliopiston tiedekunnat.

Vaasan yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan yliopistossa promootioita on ollut kolmesti. 1988 ja 1998 promovoitiin maistereita ja tohtoreita, 2006 ainoastaan tohtoreita. Seuraava promootio on 26.-28. toukokuuta 2011.[1]

Jyväskylän yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopistossa on koko yliopiston yhteinen promootio yleensä neljän vuoden välein. Viimeisin, kaikkien tiedekuntien yhteinen promootio järjestettiin 2013. Jyväskylässä vihitään sekä maistereita että tohtoreita.[5]

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa promootio on pelkästään tohtoripromootio ja se järjestetään yleensä viiden vuoden välein.

Maanpuolustuskorkeakoulussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulu promovoi 6.9.2013 vuodesta 2003 asti valmistuneet sotatieteiden tohtorit. Samassa yhteydessä vihittiin Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäiset kunniatohtorit. Kyseessä on maailman ensimmäinen sotatieteiden tohtoripromootio.

Oulun yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun yliopiston yhdeksäs promootio järjestettiin toukokuussa 2013.[6] Promootio järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 1972 järjestetyssä ensimmäisessä promootiossa kantaesitettiin Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille. [7]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmakunnas, Johanna (toim.): Promootio akateemisena juhlana. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. ISBN 978-952-222-274-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]