Vaasan senaatti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan vaakuna

Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, jolloin Vaasa oli siis käytännössä valkoisten pääkaupunki. Virallisen toimintansa Vaasassa senaatti aloitti helmikuun alussa 1918.[1]

Vaasan kaupungintalo

Vaasan senaatti muodostui niistä Svinhufvudin senaatin jäsenistä, jotka oli tammikuun 1918 lopussa lähetetty varmuuden vuoksi Vaasaan, sillä vallankumouksellisten punakaartien arveltiin suunnittelevan vallan ottamista. Pohjanmaan arveltiin tuolloin olevan tukevimmin hallituksen joukkojen eli suojeluskuntien hallussa, mikä osoittautuikin oikeaksi arvioksi. Vaasan senaatin muodostivat aluksi Juhani Arajärvi, Alexander Frey, E. Y. Pehkonen ja Heikki Renvall. Sisällissodan alettua Helsinkiin jääneet senaattorit joutuivat piiloutumaan. P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén onnistuivat myöhemmin pakenemaan punaisesta Helsingistä kaapatulla jäänmurtaja Tarmolla ja matkustivat Vaasaan kiertotietä Viron, Saksan ja Ruotsin kautta. Heidän liityttyään Vaasan senaattiin se käsitti enimmillään kuusi senaattoria.

Senaatin istuntosali oli Vaasan kaupungintalossa ja kiitokseksi tästä senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.[2]

Kun Saksan Itämeren-divisioona oli vallannut Helsingin punaisilta 13. huhtikuuta, Helsinkiin jääneet neljä senaattoria muodostivat oman ”Helsingin senaatin”, jota johti aluksi Kyösti Kallio ja myöhemmin viidenneksi liittynyt E. N. Setälä. Kaksi senaattia toimivat muutaman viikon ajan rinnakkain, sillä Vaasan ja Helsingin väliset suorat kulkuyhteydet olivat vielä punaisten hallussa. Liikenneyhteyden avauduttua ensin Castrén ja sitten Frey lähetettiin huhtikuun lopussa Helsinkiin. Koko Vaasan senaatti matkusti Helsinkiin 4. toukokuuta ja senaatti yhdistyi jälleen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaasan historiaa Vaasan kaupunki.
  2. Ennen 8.4.1949 annettua kunnanvaakunalakia vahvistetut vaakunat ja vahvistamispäätökset I:7 Vaasa Kansallisarkiston digitaaliarkisto.
  3. Juhani Piilonen: ”Sisäinen rakennustyö”, s. 156–159 teoksessa Itsenäistymisen vuodet 1917–1920: 3. Katse tulevaisuuteen (toim. Ohto Manninen). Valtionarkisto, Helsinki 1992.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.