Vaasan senaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan vaakuna

Vaasan senaatti oli Suomen sisällissodan aikana Vaasassa toiminut Suomen hallitus, Suomen senaatti, 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, jolloin Vaasa oli siis käytännössä valkoisten pääkaupunki. Virallisen toimintansa Vaasassa senaatti aloitti helmikuun alussa 1918.[1]

Vaasan kaupungintalo

Vaasan senaatti muodostui niistä Svinhufvudin senaatin jäsenistä, jotka oli tammikuun 1918 lopussa lähetetty varmuuden vuoksi Vaasaan, sillä vallankumouksellisten punakaartien arveltiin suunnittelevan vallan ottamista. Pohjanmaan arveltiin tuolloin olevan tukevimmin hallituksen joukkojen eli suojeluskuntien hallussa, mikä osoittautuikin oikeaksi arvioksi.

Päätös muutosta Vaasaan tehtiin 26. tammikuuta pidetyssä suljetussa istunnossa, josta ei pidetty pöytäkirjaa. Läsnä olivat kaikki senaattorit lukuun ottamatta senaattori Juhani Arajärveä, joka oli yksityisasioiden takia Tampereella. Istunnossa senaattorit Arthur Castrén, Heikki Renvall ja Onni Talas vaativat, että vähintään viiden senaattorin oli heti matkustettava Vaasaan, koska hallitus varmasti yritettäisiin vangita seuraavana päivänä. Senaattorit E. N. Setälä ja Oskari Wilho Louhivuori puolestaan olivat optimisteja ja katsoivat, että riittää, jos yksi senaattori lähetetään Pohjois-Suomeen. He perustelivat kantaansa myös sillä, että hallitus osoittaisi pelkuruutta poistumalla paikaltaan. Keskustelussa tultiin lopulta siihen tulokseen, että kolme senaattoria lähtisi vielä samana iltana junalla Vaasaan. Renvall, Alexander Frey ja E. Y. Pehkonen nousivat siis Vaasaan lähtevään junaan ja Arajärvi liittyi heidän seuraansa noustuaan Vaasan junan kyytiin Alavuden asemalta. Helsinkiin jäivät senaattorit P. E. Svinhufvud, O. Talas, A. Castrén, Jalmar Castrén, Kyösti Kallio ja O. W. Louhivuori. Senaattori Setälä matkusti seuraavana päivänä Porvoon seudulle.[2]

Vaasan senaatin muodostivat siis aluksi Juhani Arajärvi, Alexander Frey, E. Y. Pehkonen ja Heikki Renvall, joka toimi puheenjohtajana. Sisällissodan alettua Helsinkiin jääneet senaattorit joutuivat piiloutumaan. P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén onnistuivat 3. maaliskuuta pakenemaan punaisesta Helsingistä kaapatulla jäänmurtaja Tarmolla ja matkustivat Vaasaan kiertotietä Viron, Saksan ja Ruotsin kautta. Heidän liityttyään Vaasan senaattiin 25. maaliskuuta se käsitti enimmillään kuusi senaattoria.[2][3]

Senaatin istuntosali oli Vaasan kaupungintalossa ja kiitokseksi tästä senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.[4]

Kun Saksan Itämeren-divisioona oli vallannut Helsingin kansanvaltuuskunnalta 13. huhtikuuta, Helsinkiin jääneet neljä senaattoria muodostivat oman ”Helsingin senaatin”, jota johti aluksi Kyösti Kallio ja myöhemmin viidenneksi liittynyt E. N. Setälä. Nämä kaksi senaattia toimivat muutaman viikon ajan rinnakkain, sillä Vaasan ja Helsingin väliset suorat kulkuyhteydet olivat vielä punaisten hallussa. Liikenneyhteyden avauduttua ensin Castrén ja sitten Frey lähetettiin huhtikuun lopussa Helsinkiin. Koko Vaasan senaatti matkusti Helsinkiin 4. toukokuuta ja senaatti yhdistyi jälleen.[5] Ensimmäisen kokouksensa täysilukuisena sodan jälkeen Svinhufvudin senaatti piti Helsingissä 6. toukokuuta 1918.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vaasan historiaa Vaasan kaupunki.
  2. a b Kivijärvi, Erkki (toim.): Suomen vapaussota 1918. Kansannousu Pohjanmaalla, s. 125-144. Kustannusosakeyhtiö Ahjo, 1919.
  3. Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 242. WSOY, 1956.
  4. Ennen 8.4.1949 annettua kunnanvaakunalakia vahvistetut vaakunat ja vahvistamispäätökset I:7 Vaasa Kansallisarkiston digitaaliarkisto.
  5. Juhani Piilonen: ”Sisäinen rakennustyö”, s. 156–159 teoksessa Itsenäistymisen vuodet 1917–1920: 3. Katse tulevaisuuteen (toim. Ohto Manninen). Valtionarkisto, Helsinki 1992.
  6. Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, s. 33. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32381-5.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.