Harald Åkerman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harald Åkerman

Harald Christian Åkerman (27. lokakuuta 1869 Porvoo1. kesäkuuta 1943 Helsinki)[1] oli suomalainen upseeri ja itsenäisyysaktivisti. Hän toimi syksyllä 1917 senaattorina.

Harald Åkermanin vanhemmat olivat kartanonomistaja ja kapteeni Henrik Christian Åkerman sekä Alina Johanna Othman. Hän valmistui Haminan kadettikoulusta 1893 ja palveli Suomen Rakuunarykmentissä vuoteen 1900 – vuosina 1894–1897 Astrahanin rakuunarykmenttiin komennettuna – ja Kadettikoulun ratsastuksenopettajana 1900–1902, kunnes Suomen oma ratsuväki lakkautettiin kokonaan sortokauden aikana. Sen jälkeen hän viljeli Kulloon kartanoa Porvoon maalaiskunnassa ja toimi 1906–1914 vakuutusyhtiö Fennian ja vakuutuslaitos Sammon asiamiehenä Helsingissä. Pääuransa hän loi Keskuskunta Laborin toimitusjohtajana 1914–1917 ja pääjohtajana 1919–1942.[1]

Vuoden 1905 suurlakon aikana Åkerman oli ollut vapaaehtoisen suojelukaartin komppanianpäällikkönä. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 hänet määrättiin Helsingin muonituspäälliköksi. Hän toimi samanaikaisesti myös jääkäriliikkeen taustavaikuttajana ja oli 1915 keskeisenä henkilönä mukana perustamassa niin sanottua sotilaskomiteaa.[2] Åkerman toimi yhdyshenkilönä sotilaskomitean ja itsenäisyysliikkeen esikunnaksikin kutsutun Aktiivisen komitean välillä.[3] Syyskuussa 1917 Åkerman nimitettiin Setälän senaattiin kamaritoimituskunnan päälliköksi ja hän sai vastuulleen elintarvikehuollon järjestämisen sekä sotilaallisen voiman luomisen senaatin käytettäväksi. Erimielisyyksien vuoksi hän jätti tehtävän jo kahden kuukauden kuluttua.[1]

Suomen sisällissodan aikana Åkerman kuului valkoisen armeijan esikuntaan ja tammikuussa 1918 hän matkusti Tukholmaan hankkimaan armeijalle aseita ja järjestämään jääkärien kotiinpaluuta. Maaliskuussa hänestä tuli ylipäällikkö Mannerheimin yhdysupseeri Vaasan senaattiin ja toukokuussa 1918 valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin sota-asiainkanslian päällikkö. Sodan jälkeen Åkerman ylennettiin everstiksi ja joulukuussa 1918 kenraalimajuriksi. Hän kuitenkin palasi seuraavan vuoden alussa Laborin pääjohtajaksi.[1]

Åkerman oli Lohjan Kalkkitehdas Oy:n johtokunnan puheenjohtaja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Mikko Uola: Åkerman, Harald (1869 - 1943) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Harri Korpisaari: Itsenäisen Suomen puolesta - Sotilaskomitea 1915-1918, s. 65, SKS 2009
  3. J.O. Hannula: Suomen Vapaussodan historia, s. 23, WSOY 1933