Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Perustettu	1882
Tyyppi	Julkinen
Dekaani	Kaarlo Hildén
Opiskelijoita	1 400
Sijainti	Helsinki, Suomi (60°10′18″N, 024°55′56″E)
Osoite	Musiikkitalo: Töölönlahdenkatu 16 R-talo: Pohjoinen Rautatiekatu 9 N-talo: Nervanderinkatu 13 T-talo: Töölönkatu 28 Kuopio: Kuopionlahdenkatu 23 C
Sivusto	www.uniarts.fi
Infobox OK

Sibelius-Akatemian R-talo Helsingin keskustassa, Etu-Töölössä

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (lyhenne SibA) on Taideyliopistoon kuuluva musiikkialan akatemia, joka on alallaan Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin yliopistotasoinen oppilaitos. Sibelius-Akatemian tehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria.

Sibelius-Akatemiassa voi opiskella kymmenessä eri koulutusohjelmassa. Opiskelijoita Sibelius-Akatemiassa on noin 1 400. Vuosittain otetaan sisään noin 150–170 opiskelijaa. Yliopisto toimii Helsingissä ja Kuopiossa, lisäksi sillä on kurssikeskus Kallio-Kuninkala Järvenpäässä sekä täydennyskoulutuskeskus Seinäjoella. Helsingissä on kolme toimipistettä: Musiikkitalo Töölön­lahden­kadulla, R-talo Pohjoisella Rauta­tie­kadulla (eduskunnan käytössä vuoteen 2017 asti), N-talo Nervanderinkadulla ja T-talo Töölön­kadulla. Ennen Musiikkitalon valmistumista Sibelius-Akatemian käytössä oli myös P-talo Pitäjän­mäellä.

Sibelius-Akatemiaa johtaa vuodesta 2017 dekaani Kaarlo Hildén.

Historiaa

Martin Wegelius perusti Sibelius-Akatemian Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Esikuvana oli keskieurooppalainen konservatoriomalli, joka pohjautui perinteiseen mestari–kisälli-koulutukseen. Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 ja Sibelius-Akatemiaksi vuonna 1939. Jean Sibelius opiskeli oppilaitoksessa vuosina 1885–1889 ja myös opetti siellä 1890-luvulla jonkin aikaa.

Sibelius-Akatemian tunnus ennen Taideyliopiston perustamista.

Valtion korkeakoulu Sibelius-Akatemiasta tuli 1980. Vuonna 1983 perustettiin Sibelius-Akatemian Kuopion koulutusyksikkö ja vuonna 1991 Seinäjoen koulutusyksikkö. Sibelius-Akatemiasta tuli yliopisto vuonna 1998. Sibelius-Akatemia liittyi osaksi uutta Taideyliopistoa vuonna 2013, jolloin nimeksi tuli Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Oppilaitoksen johtajat

Johtajan titteliksi tuli rehtori vuonna 1960 ja dekaani vuonna 2013.

• Martin Wegelius, 1882–1906
• Armas Järnefelt, 1906–1907
• Karl Ekman, 1907–1911
• Erkki Melartin, 1911–1936
• Ernst Linko, 1936–1959
• Taneli Kuusisto, 1959–1971
• Veikko Helasvuo, 1971–1981
• Ellen Helevuo-Urho, 1981–1987
• Tuomas Haapanen, 1987–1990
• Erkki Rautio, 1990–1993
• Lassi Rajamaa, 1993–1999
• Pekka Vapaavuori, 1999–2004
• Gustav Djupsjöbacka, 2004–2012
• Tuomas Auvinen, 2012–2016
• Kaarlo Hildén, 2017–

Osastot ja oppiaineet

Sibelius-Akatemiassa on kaksi osastoa, joiden alaisuudessa oppiaineet toimivat.

Osasto	Oppiaineet
Klassisen musiikin osasto	klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot sävellys ja musiikinteoria musiikin johtaminen kirkkomusiikki jatkokoulutus (DocMus-tohtorikoulussa)
Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto	musiikkiteknologia jazzmusiikki kansanmusiikki musiikkikasvatus taidehallinto (vain maisterikoulutus) Nordic Master in Global Music (vain maisterikoulutus) jatkokoulutus (MuTri-tohtorikoulussa)

Muuta

• Sibelius-Akatemian kirjasto
• Avoin yliopisto
• Täydennyskoulutus

Konserttitalo

Sibelius-Akatemian konserttitalo Pohjoisella Rautatiekadulla Eduskuntatalon vieressä sijaitseva niin sanottu R-talo on yksi Helsingin huomattavimmista konserttitaloista. Rakennus valmistui vuonna 1930 ja sen suunnitteli arkkitehti Eino Forsman, joka oli itse suuri musiikinystävä. Forsman selvitti Akatemian taloa suunnitellessaan tarkasti oman aikansa sointitutkimuksen tuloksia, jotta talon musiikkisalien akustiikka olisi mahdollisimman hyvä. Vuonna 1930 valmistuneessa talossa on 647-paikkainen konserttisali, 125-paikkainen kamarimusiikkisali ja 70-paikkainen vanhan musiikin sali. Konserttisalien lisäksi rakennuksessa on korkeatasoisesti varustetut tietokonemusiikki- ja äänitysstudiot sekä jonkin verran Sibelius-Akatemian opetus- ja harjoitusluokkia.

Suomen eduskunta kokoontui Sibelius-Akatemian konserttisalissa vuosina 2015–2017 Eduskuntatalon peruskorjauksen ajan.

Katso myös

• Musiikinopetus Suomessa

Kirjallisuutta

• Fabian Dahlström: Sibelius-Akatemia 1882–1982 (Sibelius-Akatemia, 1982) ISBN 951-859-162-8 (nid.)
• Reijo Pajamo: Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi (Sibelius-Akatemia, 2007) ISBN 952-5531-29-5 (nid.)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemia Wikimedia Commonsissa

• Sibelius-Akatemian kotisivut.
• Sibelius-Akatemian viralliset Facebook-sivut.

Suomen yliopistot

Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² Taideyliopistot: Taideyliopisto¹ Entiset yliopistot: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu • Helsingin kauppakorkeakoulu • Joensuun yliopisto • Kuopion yliopisto • Kuvataideakatemia • Sibelius-Akatemia • Svenska social- och kommunalhögskolan • Taideteollinen korkeakoulu • Teatterikorkeakoulu • Teknillinen korkeakoulu • Turun kauppakorkeakoulu ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). ² Yliopisto on yksikielisesti suomenkielinen. ³ Yliopisto on yksikielisesti ruotsinkielinen.