Gustav Djupsjöbacka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustav Mikael Djupsjöbacka (s. 21. joulukuuta 1950 Porvoo)[1] on suomalainen pianisti ja Sibelius-Akatemian lehtori. Sibelius-Akatemian rehtorina hän toimi vuosina 2004–2012.

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djupsjöbacka on suorittanut Sibelius-Akatemiassa pianonsoiton opettajan tutkinnon 1973 ja pianodiplomin 1977. Lisäksi hän on opiskellut Prahan musiikkiakatemiassa 1973–1974 ja Wienin musiikkikorkeakoulussa 1975–1977 sekä tehnyt opintomatkoja Amsterdamiin 1983, Osloon 1989 ja Madridiin 1991. Hänelle myönnettiin Sylvi Kekkosen säätiön apurahan Wienin opintoihin 1975 ja 1976.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Djupsjöbacka on toiminut kosketinsoitinten soittajana Radion sinfoniaorkesterissa 1977–1988. Hän on toiminut pianonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa 1971–1973, Kauniaisten musiikkikoulussa 1975 ja Vantaan musiikkiopistossa 1977–1980 sekä liedmusiikin opettajana Helsingin konservatoriossa 1983–1988 ja Sibelius-Akatemian liedmusiikin lehtorina vuodesta 1987. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 1979 opettajana kesäkursseilla Joutsenossa, Kangasniemellä, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Joensuussa ja pitänyt mestarikursseja Kölnin, Detmoldin ja Karlsruhen musiikkikorkeakouluissa sekä Syracuse Universityssä Yhdysvalloissa. Djupsjöbacka on myös toiminut kriitikkona Hufvudstadsbladetissa ja musiikkiasiantuntijana eri teattereissa vuodesta 1972 sekä tehnyt puheohjelmia Yleisradiolle. Hän on toiminut Kansallisoopperassa korrepetiittorina.

Djupsjöbacka on ollut Joutsenon Taidekesän laulukurssin taiteellinen johtaja, Joroisten Musiikkipäivien taiteellinen johtaja 1986–1991 ja Joensuun Laulujuhlien taiteellinen johtaja 1992–1997. Hän on ollut Valtion säveltaidetoimikunnan jäsen 1992–1997, Vuoden nuori taiteilija -toimikunnan puheenjohtaja 1992–1997, Länsi-Helsingin musiikkiopiston johtokunnan jäsen 1990–1998 sekä Madetoja-säätiön puheenjohtaja vuodesta 1997.

Hän on toiminut Suomen edustajana NOMUS-toimikunnassa vuodesta 1997, Poleenin liedpianistikilpailun tuomariston puheenjohtajana 1994–1998, Kilpinen Art Song Competitionin tuomariston jäsenenä Wisconsinissa USA:ssa vuonna 1999, Suomen Oopperaliiton päätuomarina 1997 ja 1998, opetusministeriön alueoopperoiden arviointiprojektin suorittajana 1997–1998. Lisäksi hän on Jean Sibeliuksen teosten kriittisen kokonaisedition neuvonantaja, Académie Francis Poulenc'n jäsen ja Yrjö Kilpinen -Seuran varapuheenjohtaja. Hän on toiminut laulukokoelmien toimittajana Warner Chappellissa 1992 ja Vox unica -laulukilpailun tuomaristossa 2000.

Djupsjöbacka piti ensikonserttinsa Helsingissä 1978. Hän on konsertoinut liedpianistina useiden laulajien partnerina Euroopan maissa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Meksikossa ja Kanadassa. Hän on tehnyt levytyksiä, TV-nauhoituksia sekä radionauhoja ja toiminut laulukilpailujen virallisena säestäjänä Lappeenrannassa, Savonlinnassa (Timo Mustakallio -kilpailu) sekä Helsingissä (Mirjam Helin -kilpailu).

Djupsjöbacka valittiin Sibelius-Akatemian rehtoriksi vuonna 2004 kaksivaiheisilla vaaleilla, joissa toisella kierroksella hänen vastaehdokkaanaan oli pianomusiikin professori Matti Raekallio. Hän suoritti musiikin tohtorin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa vuonna 2006 aiheenaan Toivo Kuulan yksinlaulutuotanto. Djupsjöbacka toimi Sibelius-Akatemian rehtorina huhtikuuhun 2012 saakka, jolloin hän siirtyi taiteelliseksi rehtoriksi.

Marraskuussa 2006 tasavallan presidentti myönsi hänelle Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin. Tiedotteen mukaan 28. maaliskuuta 2012 Sibelus-Akatemia myönsi hänelle professorin arvonimen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martti Haapakoski, Anni Heino, Matti Huttunen, Hannu-Ilari Lampila, Katri Maasalo: Suomalaisen musiikin historia esittävä taide. WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.
  2. Gustav Djupsjöbackalle on myönnetty professorin arvonimi 28.3.2012. Sibelius-Akatemia. Viitattu 17.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]