Matti Rossi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Valtiopäivämies Matti Rossista on eri artikkeli.

Matti Mikael Rossi, kirjailijanimi myös Olavi Kokko (13. huhtikuuta 1934 Sortavala3. heinäkuuta 2017 Helsinki[1]), oli suomalainen kirjailija ja suomentaja.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Rossin vanhemmat olivat jääkärikapteeni Mikko Rossi ja Vera Salmes. Rossi opiskeli Edinburghin yliopistossa kieltä ja kirjallisuutta 1956, oli Fulbright-stipendiaattina 1957–1959 ja suoritti Master of Arts -tutkinnon Pennsylvanian yliopistossa 1959. Helsingin yliopistosta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1960. Akateemisella urallaan Rossi oli British Councilin stipendiaattina 1960–1961. Hän tutki Birminghamin yliopiston Shakespeare Institutessa 1500–1600-luvun metafyysistä runoutta ja saarnoja.

Rossi työskenteli ohjelma-assistenttina BBC:n maailmanpalvelun suomenkielisellä osastolla Lontoossa 1961–1966. Kulttuurivihkojen vastaavana toimittajana hän työskenteli 1978–79, minkä jälkeen hän työskenteli vapaana kirjailijana ja suomentajana. Rossi suomensi muun muassa William Shakespearen näytelmiä sekä latinalaisamerikkalaista kirjallisuutta ja sai tästä työstä vuonna 2007 kääntäjien valtionpalkinnon[2].

Rossi toimi kesken jääneen kauden SKDL:n kunnanvaltuutettuna Rautalammin kunnanvaltuustossa 1976–1978. Myöhemmin Rossi vaikutti Suomen kommunistisessa puolueessa ja oli puolueen ehdokkaana vaaleissa 2000-luvulla. SKP:n 1970- ja 1980-lukujen hajaannuksessa Rossi lukeutui vähemmistöön jääneeseen puolueoppositioon eli niin sanottuihin taistolaisiin.

Rossi muistetaan myös 1970-luvun vasemmistolaisen laululiikkeen hovirunoilijana. Hänen tekstinsä tulivat tunnetuiksi Agit Prop -yhtyeen ja KOM-teatterin kuoron esittäminä, ja hän kirjoitti runoja Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen säveliin.[3]

Rossi on kirjoittanut kirjan Raunioista nousee Donbass, jonka vuonna 2015 julkaisi "Donetskin kansantasavallan suurlähetystö" ja Johan Bäckman Publications. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäjämieliseksi propagandaksi.[4]

Matti Rossi kuoli Helsingissä pitkäaikaisen sairauden murtamana. Rossin ura kirjailijana ja kääntäjänä jatkui hänen viimeisiin elinvuosiinsa saakka.[3]

Dénes Kissin tapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rossi ilmiantoi Suomessa huhtikuussa 1975 vierailleen unkarilaisen kirjailijan Dénes Kissin Unkarin Kirjailijaliitolle neuvostovastaisen mielipiteen esittämisestä. Keskustellessaan suomalaisten kirjailijoiden kanssa Kiss oli kysynyt, kummasta fasismista oli kyse – mustasta vai punaisesta.[5] Tapauksesta nousi kohu jo tuoreeltaan. Suomen Kirjailijaliitto lähetti Unkarin Kirjailijaliitolle kirjeen, jossa osoitettiin Rossin väitteet perättömiksi, ja eräät kirjailijat vaativat jopa Rossin erottamista Suomen Kirjailijaliitosta. Lehdistössä Rossi joutui asian vuoksi todellisen syytösryöpyn kohteeksi. Todisteita siitä, että Kissille olisi koitunut asiasta haittaa, ei silloin kuitenkaan saatu, vaikka huhuja asiasta liikkuikin runsaasti.[6] 1990-luvulla kirjottamassaan kirjeessä Kiss kertoo, että ilmianto ei ollut harmiton, koska hän joutui kotimaassaan julkaisukieltoon ja kuulusteluihin.[7] Vuonna 1997 Kiss kirjoitti asiasta selvityksen, joka Rossin mukaan pudotti pohjan ”valheilta ja huhuilta joita on levittänyt joukko suomalaisia kirjailijoita, jotka eivät ole välittäneet ilmoittautua”.[8] Suomen Kuvalehdessä (50/1997) julkaistun kirjoituksensa mukaan Kiss eli jonkin aikaa epävarmuudessa ja pelkäsi mahdollisia seurauksia. Presidentti Kekkonen lähetti Budapestiin valtiosihteerinsä toimimaan Kissin eduksi. Kissin teoksia julkaistiin Unkarissa normaalisti vuodesta 1977 eteenpäin kuusi teosta 1970-luvun lopulla ja kolmetoista teosta 1980-luvulla. Käännöksinä Kissiä on julkaistu Unkarin ulkopuolella kirjallisuuslehdissä muun muassa suomeksi ja venäjäksi.

Asia nousi uudelleen otsikoihin yli 30 vuotta myöhemmin, kun kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz arvosteli vuonna 2007 voimakkaasti valtionpalkinnon myöntämistä Rossille tämän ilmiannon vuoksi.[9] Zyskowicz jätti palkinnon myöntäneelle kulttuuriministeri Stefan Wallinille asiasta kirjallisen kysymyksen,[10] koska Rossi ei ollut osoittanut katuvansa toimintaansa. Zyskowicz piti tapausta vakavana kulttuuri- ja ihmisoikeusrikoksena sekä täysin verrattavana natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla juutalaisia vastaan tehtyihin ilmiantoihin. Vastauksessaan Wallin sanoi, ettei hän ollut palkintoa myöntäessään tiennyt Kissin tapauksesta ja korosti palkinnon olevan ennen kaikkea tunnustus Rossin pitkäaikaisesta työstä kääntäjänä. Samalla hän kuitenkin tuomitsi Rossin tekemän ilmiannon pitäen valitettavana, ettei Rossi ollut harkinnut toimintansa moraalista puolta.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset nimellä Olavi Kokko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuolleet eivät juorua. Dekkari. Tutkimus eräiden mahdollisuuksien ulottuvuuksista. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-7197-9.
  • Murha kuntopolun mutkassa. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-9115-5.
  • Varo valhetta, matkamies. Dekkari, omistettu Mercuriukselle, talouden ja varjotalouden yhteiselle jumalalle. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9533-9.
  • Luvattu maa. Virolaisen gangsterin seikkailut Luvatussa maassa. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-31-0063-4.
  • Kahdeksan kuningattaren peli. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0789-2.
  • Mies varjoista. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-1036-2.

Valikoima suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rossi tunnetaan varsinkin Shakespearen ja espanjankielisen kirjallisuuden suomentajana.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjailija Matti Rossi on kuollut Kulttuurivihkot. 5.7.2017. Viitattu 5.7.2017.
  2. Kirjallisuuden valtionpalkinnot Jari Järvelälle ja Matti Rossille 8.5.2007. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.10.2011.
  3. a b Nina Lehtinen: Matti Rossi oli Agit Propin sanoittaja. Aamulehti 7. heinäkuuta 2017, s. B9. Alma Media Finland.
  4. Laura Halminen: Huono propaganda nousee raunioista. Helsingin Sanomat, 24.7.2015, s. B 2–3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.7.2015.
  5. Selvyyden vuoksi, Matti Rossin kirje Unkarin kirjailijaliitolle 11.4. 1975 Viitattu 22.10.2011.
  6. Mitä-Missä-Milloin. Kansalaisen vuosikirja 1976, s. 87−88. Helsinki: Otava, 1975.
  7. Matti Rossi 1934–2017 (HS julkaisi oikaisun 11.7.2017) Helsingin Sanomat. 7.7.2017. Viitattu 2.8.2017.
  8. Aleksi Ahtola: Kultturivihkot 4–5/2005
  9. Saska Saarikoski: Zyskowicz arvostelee Matti Rossin kirjallisuuden valtionpalkintoa Helsingin Sanomat. 25.5.2007. Viitattu 22.10.2011.
  10. Ben Zyskowiczin kirjallinen kysymys

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]