Matti Rossi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Valtiopäivämies Matti Rossista on eri artikkeli.

Matti Mikael Rossi, kirjailijanimi myös Olavi Kokko (s. 13. huhtikuuta 1934 Sortavala), on suomalainen kirjailija ja suomentaja.

Matti Rossin vanhemmat ovat jääkärikapteeni Mikko Rossi ja Vera Salmes. Rossi opiskeli Edinburghin yliopistossa kieltä ja kirjallisuutta 1956, oli Fulbright-stipendiaattina 1957–1959 ja suoritti Master of Arts -tutkinnon Pennsylvanian yliopistossa 1959. Helsingin yliopistosta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1960. Akateemisella urallaan Rossi oli British Councilin stipendiaattina 1960–1961. Hän tutki 1500–1600-luvun metafyysistä runoutta ja saarnoja Birminghamin yliopiston Shakespeare Institutessa.

Rossi työskenteli ohjelma-assistenttina BBC:n maailmanpalvelun suomenkielisellä osastolla Lontoossa 1961–1966. Kulttuurivihkojen vastaavana toimittajana hän työskenteli 1978–79, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana kirjailijana ja suomentajana. Rossi on muun muassa suomentanut William Shakespearen näytelmiä sekä latinalaisamerikkalaista kirjallisuutta ja sai tästä työstä vuonna 2007 kääntäjien valtionpalkinnon[1].

Rossi toimi kesken jääneen kauden SKDL:n kunnanvaltuutettuna Rautalammin kunnanvaltuustossa 1976–1978. Rossi vaikuttaa edelleen Suomen kommunistisessa puolueessa ja hän on ollut puolueen ehdokkaana vaaleissa 2000-luvulla. SKP:n 1970- ja 1980-lukujen hajaannuksessa Rossi lukeutui vähemmistöön jääneeseen puolueoppositioon eli niin sanottuihin taistolaisiin.

Rossi on kirjoittanut kirjan Raunioista nousee Donbass, jonka on julkaissut vuonna 2015 "Donetskin kansantasavallan suurlähetystö" ja Johan Bäckman Publications. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäjämieliseksi propagandaksi.[2]

Dénes Kissin tapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rossi ilmiantoi Suomessa huhtikuussa 1975 vierailleen unkarilaisen kirjailijan Dénes Kissin Unkarin Kirjailijaliitolle neuvostovastaisen mielipiteen esittämisestä. Keskustellessaan suomalaisten kirjailijoiden kanssa Kiss oli kysynyt, kummasta fasismista oli kyse – mustasta vai punaisesta.[3] Tapauksesta nousi kohu jo tuoreeltaan. Suomen Kirjailijaliitto lähetti Unkarin Kirjailijaliitolle kirjeen, jossa osoitettiin Rossin väitteet perättömiksi, ja eräät kirjailijat vaativat jopa Rossin erottamista Suomen Kirjailijaliitosta. Lehdistössä Rossi joutui asian vuoksi todellisen syytösryöpyn kohteeksi. Todisteita siitä, että Kissille olisi koitunut asiasta haittaa, ei silloin kuitenkaan saatu, vaikka huhuja asiasta liikkuikin runsaasti.[4] Rossi itse oli vuonna 1968 julkaistussa runokokoelmassaan Käännekohta arvostellut voimakkaasti Tšekkoslovakian miehitystä ja isovenäläistä šovinismia.

Dénes Kissin tapausta on Suomessa – mutta ei juurikaan Unkarissa – pidetty esillä toistuvasti.lähde? Asia nousi uudelleen otsikoihin yli 30 vuotta myöhemmin, kun kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz arvosteli vuonna 2007 voimakkaasti valtionpalkinnon myöntämistä Rossille tämän ilmiannon vuoksi.[5] Zyskowicz jätti palkinnon myöntäneelle kulttuuriministeri Stefan Wallinille asiasta kirjallisen kysymyksen, koska Rossi ei ollut osoittanut katuvansa toimintaansa. Zyskowicz piti tapausta vakavana kulttuuri- ja ihmisoikeusrikoksena sekä täysin verrattavana natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla juutalaisia vastaan tehtyihin ilmiantoihin. Vastauksessaan Wallin sanoi, ettei hän ollut palkintoa myöntäessään tiennyt Kissin tapauksesta ja korosti palkinnon olevan ennen kaikkea tunnustus Rossin pitkäaikaisesta työstä kääntäjänä. Samalla hän kuitenkin tuomitsi Rossin tekemän ilmiannon pitäen valitettavana, ettei Rossi ollut harkinnut toimintansa moraalista puolta.

Vuonna 1997 Kiss kirjoitti asiasta selvityksen, joka Rossin mukaan pudotti pohjan ”valheilta ja huhuilta joita on levittänyt joukko suomalaisia kirjailijoita, jotka eivät ole välittäneet ilmoittautua”.[6] Suomen Kuvalehdessä (50/1997) julkaistun kirjoituksensa mukaan Kiss eli jonkin aikaa epävarmuudessa ja pelkäsi mahdollisia seurauksia. Presidentti Kekkonen lähetti Budapestiin valtiosihteerinsä toimimaan Kissin eduksi. Kissin teoksia julkaistiin Unkarissa normaalisti vuodesta 1977 eteenpäin kuusi teosta 1970-luvun lopulla ja kolmetoista teosta 1980-luvulla. Käännöksinä Kissiä on julkaistu Unkarin ulkopuolella kirjallisuuslehdissä muun muassa suomeksi ja venäjäksi.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset nimellä Olavi Kokko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuolleet eivät juorua. Dekkari. Tutkimus eräiden mahdollisuuksien ulottuvuuksista. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-7197-9.
  • Murha kuntopolun mutkassa. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-9115-5.
  • Varo valhetta, matkamies. Dekkari, omistettu Mercuriukselle, talouden ja varjotalouden yhteiselle jumalalle. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9533-9.
  • Luvattu maa. Virolaisen gangsterin seikkailut Luvatussa maassa. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-31-0063-4.
  • Kahdeksan kuningattaren peli. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0789-2.
  • Mies varjoista. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-1036-2.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjallisuuden valtionpalkinnot Jari Järvelälle ja Matti Rossille 8.5.2007. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.10.2011.
  2. Laura Halminen: Huono propaganda nousee raunioista. Helsingin Sanomat, 24.7.2015, s. B 2–3. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.7.2015.
  3. Selvyyden vuoksi, Matti Rossin kirje Unkarin kirjailijaliitolle 11.4. 1975 Viitattu 22.10.2011.
  4. Mitä-Missä-Milloin. Kansalaisen vuosikirja 1976, s. 87−88. Helsinki: Otava, 1975.
  5. Saarikoski, Saska: Zyskowicz arvostelee Matti Rossin kirjallisuuden valtionpalkintoa Helsingin Sanomat. 25.5.2007. Viitattu 22.10.2011.
  6. Kultturivihkot 4–5/2005

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]