Laura Halminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laura Halminen on suomalainen toimittaja. Hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa vakituisesti vuodesta 2013[1] ja aiemmin myös City-lehdessä[2] sekä ATV-televisiokanavalla. Halminen voitti tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon vuonna 2016 uusnatsien toimintaa käsittelevällä artikkelilla.[3]

Halminen on kertonut olleensa toimittaja vuosituhannen alusta ja päätyneensä alalle uteliaisuudesta. Hän kertoo seuraavansa kyberturvallisuuden, tietoturvan ja informaatioturvallisuuden aihepiirejä mielenkiinnosta ja koska "saattaapi johtua siitä", että "ehkäpä" hänen perusturvallisuudentunteensa on "joskus" järkkynyt.[4] Hän on pyytänyt viranomaisia vastaamaan kansalaisten kysymyksiin sosiaalisessa mediassa ja sanoo ymmärtävänsä turvallisuusviranomaisten tarpeen salata tietoja, mutta toisaalta myös kannustanut kansalaisia paljastamaan sosiaalisessa mediassa valtionsalaisuuksia haastaen viranomaiset heidän toimintavoissaan.[5]

Joulukuussa 2017 poliisi teki Halmisen asuntoon kotietsinnän sen jälkeen, kun Halminen oli vasaroinut tietojen tuhoamistarkoituksessa hallussaan olleen tietokoneen kovalevyn Helsingissä sijaitsevan asuintalonsa kellarikerroksessa ja soittanut palokunnan paikalle savun takia. Halmista epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, ja hänen kirjoittamansa lehtijutun taustalla olevaa mahdollista tietovuotoa tutkitaan virkasalaisuuden rikkomisena. Tutkintapyynnön on molemmissa tapauksissa tehnyt Suomen puolustusvoimat.[6] Epäily liittyy Helsingin Sanomissa julkaistuun puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevaan juttuun,[7] jonka Halminen oli kirjoittanut Tuomo Pietiläisen kanssa.[8]

Halmisen ja Pietiläisen juttu nousi uutiseksi myös Venäjän tiedotusvälineissä, joissa vuodon taustalla katsottiin olevan Nato, tai sen katsotaan hyödyttävän Natoa, ja vuodolla yritettäisiin lyödä kiilaa Helsingin ja Moskovan väliin.[9] Lisäksi Venäjällä uutisoitiin Halmisen yritys tuhota tietokoneensa sisältämät tiedot ja hänen kotiinsa tehty kotietsintä.[10]

Suomen sijoitus Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä putosi yhden sijan poliisin tekemän toimituksellisen aineiston takavarikon vuoksi.[11]

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 27. helmikuuta 2018 Halmisen hakemuksen kotietsinnän toteamiseksi laittomaksi, takavarikoiden kumoamiseksi ja takavarikoitujen esineiden palauttamiseksi.[12]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laura Halminen Helsingin Sanomat. Viitattu 18.12.2017.
  2. Uimapukukierros Esplanadilla City.fi. 1.8.2003. Viitattu 18.12.2017.
  3. HS:n toimittajat Laura Halminen ja Tommi Nieminen voittivat tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon Helsingin Sanomat. 22.4.2016. Viitattu 18.12.2017.
  4. "Kaikkeen on varauduttu" -paneelikeskustelu SuomiAreena 10.7.2017 Youtube.com. 2.8.2017. Viitattu 18.12.2017.
  5. Sosiaalisen median merkitys sotatieteellisessä kehyksessä Sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu. 1.8.2017. Viitattu 18.12.2017.
  6. Puolustusvoimat arvioi Viestikoekeskus-uutisen aiheuttavan erityisen suurta vahinkoa Savon Sanomat. 13.2.2018. Viitattu 26.11.2018.
  7. Salaisuus kallion uumenissa Helsingin Sanomat. 16.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
  8. Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan kotiin Helsingin Sanomat. 18.12.2017. Viitattu 18.12.2017.
  9. Venäjällä katsotaan, että HS:n vuotojutun taustalla on Nato Yle.fi. 19.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
  10. Pieni kellaripalo roihahti uutiseksi yli valtakunnan rajojen Mtv.fi. 18.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
  11. Suomen sijoitus lehdistönvapausindeksissä putosi toisena vuotena peräkkäin Yle. 25.4.2018. Viitattu 25.4.2018.
  12. Helsingin käräjäoikeus: toimittaja Laura Halmisen kotietsintä oli laillinen iltalehti.fi. Viitattu 29.6.2018.