Mirkka Rekola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mirkka Elina Rekola
Mirkka Rekola.jpg
Syntynyt 26. kesäkuuta 1931
Tampere
Kuollut 5. helmikuuta 2014 (82 vuotta)
Helsinki
Ammatit runoilija, aforistikko
Kansalaisuus suomalainen
Äidinkieli suomi
Puoliso Mirjam Polkunen
Vanhemmat Eero Rekola
Tunnustukset Pro Finlandia
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Mirkka Elina Rekola[1] (26. kesäkuuta 1931[1] Tampere5. helmikuuta 2014[2] Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti runoja, aforismeja ja esseitä. Häntä on pidetty vaikeasti tulkittavana lyyrikkona, mikä voi johtua ilmaisun äärimmäisestä tiiviydestä ja monimerkityksisyydestä.[3] Esikoisteos Vedessä palaa julkaistiin 1954,[1] ja se sai hyvin ristiriitaiset arvostelut. Kesti pitkään, ennen kuin kriitikkojen enemmistö alkoi suhtautua runoilijan kirjoituksiin myötämielisesti.[4] Rekola itse kuvaa hyvin osuvasti vastaanottoaan teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet: ”perinteisen runon lukijoille olin aivan vieras, yltiömodernisteille en kyllin moderni”[5]. Täysin huomiotta kirjailijan alkutaival ei jäänyt, sillä kirjailijapalkintoja myönnettiin useita. Sittemmin kunniatohtoriksi korotetun runoilijan arvostus on erittäin korkealla, ja esimerkiksi 1995 Rekolalle myönnetyn taiteen Suomi-palkinnon perusteluissa hänen sanataiteensa nostettiin maailman merkittävimpien joukkoon.[6]

Rekolan tuotanto on päässyt tutkimuksen kohteeksi varsinaisesti vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1997 ilmestyi monihahmotteisuutta kartoittanut Liisa Enwaldin väitöskirja Kaiken liikkeessä lepo, joka osaltaan toimi tienraivaajana tutkimuksille.

Rekola kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon tyttölukiosta 1954.[1] Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, filosofiaa ja taidehistoriaa 1954–1957.[7] Hän kirjoitti kirjallisuusarvosteluja Suomalaiseen Suomeen, Parnassoon ja Uuteen Suomeen.

Rekolan pitkäaikainen elämänkumppani oli runoilija, kulttuurivaikuttaja Mirjam Polkunen (1926–2012).[8] Mirkka Rekolan isä oli tamperelainen toimittaja Eero Rekola ja äiti kansakoulunopettaja Helmi Ollila.[9] Mirkka Rekolan pikkuserkkuja olivat ministeri Esko Rekola ja mikrobiologian professori Pirjo Mäkelä.[10]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aforismikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muistikirja (1969)
  • Maailmat lumen vesistöissä (1978)
  • Silmänkantama (1984)
  • Tuoreessa muistissa kevät (1987)
  • Tuoreessa muistissa kevät, aforistiset kokoelmat (1998)
  • Tuoreessa muistissa kevät: Aforistiset kokoelmat. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35199-4.

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maskuja ("pieniä elämänpituisia juttuja"). WSOY 1987. ISBN 951-0-27282-5
  • Muistinavaruus ("kirjoituksia, puheenvuoroja vuosilta 1959–1999"). 2000.
  • Maskuja (2. painos, laajennettu laitos). WSOY 2002
  • Esittävästä todellisuudesta (esseitä). Sanasato, 2007. ISBN 978-952-5086-90-4

Teosten käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Kuka kukin on 2009, s. 868. Hakusana: Rekola, Mirkka. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. Timo Krooks: Runoilija Mirkka Rekola on kuollut 6.2.2014. Yle. Viitattu 6.2.2014.
  3. http://www.electricverses.net/sakeet.php?poet=22&poem=-1&language=1
  4. Maija Parviainen, Valoisat yöt aamuun asti. Opinnäyte. Jyväskylän yliopisto. Sivu 1.]
  5. Yle.fi (Archive.org)
  6. Mirkka Rekola, Valekuun reitti, Wsoy
  7. Ilona Hietanen: Kuka? Mirkka Rekola. Helsingin Sanomat, 9.7.2010.
  8. Ilona Hietanen: Vaietuistakin vuosista on puhuttava. Helsingin Sanomat, 9.7.2010.
  9. Kuka kukin on 1978, Hakusana: Rekola, Mirkka
  10. Esko Rekola: Viran puolesta, s. 12. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998.
  11. Kirjasampo
  12. WSOY:n kirjallisuussäätiö palkitsi Mirkka Rekolan 2.10.2011. Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enwald, Liisa: Kaiken liikkeessä lepo: Monihahmotteisuus Mirkka Rekolan runoudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 ISBN 951-717-968-5 (väitöskirja)
  • Miten kirjani ovat syntyneet 3. Toimittanut Ritva Haavikko. WSOY 1991 ISBN 951-0-17298-7
  • Kuva silmissä: Näkökulmia Mirkka Rekolan kirjailijantyöhön. Toimittaneet Liisa Enwald, Eila Kostamo. WSOY 2011. ISBN 978-951-0-38316-2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]