Kaj Chydenius

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaj Chydenius
Kaj Chydenius Jyväskylän kirjamessuilla 2009.
Kaj Chydenius Jyväskylän kirjamessuilla 2009.
Syntynyt 16. lokakuuta 1939
Kuusankoski
Ammatti säveltäjä
Puoliso Kaisa Korhonen 1965–1988
Lapset Kalle Chydenius, Jussi Chydenius

Kaj Oskar Chydenius (s. 16. lokakuuta 1939 Kuusankoski)[1][2] on suomalainen muusikko ja säveltäjä. Hän on 1960- ja 1970-luvun poliittisen laululiikkeen keskeisiä nimiä.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chydenius asui nuoruutensa Juankoskella, mutta muutti Helsinkiin tultuaan ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiosta vuonna 1957. Hän aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa 1957 sekä Helsingin yliopistossa 1958. Myöhemmin hän opiskeli säveltämistä myös vuosina 1981-82 Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Chydenius aloitti säveltäjänuransa 1960-luvun puolivälissä avantgarde-musiikin, happeningin, instrumentaaliteatterin ja John Cagen estetiikan parissa.

Ensimmäinen oma sävellys oli vuonna 1964 syntynyt Lemminkäisen äidin kehtolaulu Eino Leinon näytelmästä Tuonelan joutsen. Tutustuttuaan Bertolt Brechtin näyttämömusiikkiin Chydenius keskittyi omassa tuotannossaan nimenomaan laulumusiikin ja poliittisen musiikin säveltämiseen. 1960-luvun lopussa Chydeniuksen sävellykset soivat useissa kotimaisissa elokuvissa ja teatteriproduktioissa.[3]

Kaj Chydeniuksen ensimmäinen levy vuonna 1966 oli samalla uuden levy-yhtiön, Love Recordsin ensimmäinen LP-levy: Lauluja (LRLP1) sisälsi Chydeniuksen sävellyksiä muun muassa Eino Leinon, Matti Rossin ja Arvo Salon runoihin. Lauluja tulkitsivat Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen ja Vesa-Matti Loiri. Samana vuonna Chydenius sävelsi Arvo Salon tekstiin Helsingin Ylioppilasteatterille keskustelua herättäneen Lapualaisoopperan. Se sai ensi-iltansa 21. maaliskuuta 1966. Ylioppilasteatterille Chydenius sävelsi myös monia kabaree-esityksiä, joista useimmiten mainitaan Marja-Leena Mikkolan teksteihin pohjautuvat Laulu 1000 yksiöstä (1965) ja Sirkus Eurooppa (1967).[4]

Vuonna 1977 Love Records julkaisi kokoelma-LP:n, johon oli kerätty Chydeniuksen tunnettuja rakkaus-aiheisia teatterilauluja ja laulelmia. Levy Kauneimmat rakkauslaulut (LRLP252) sisältää muun muassa Chydeniuksen sävellyksen Kalliolle kukkulalle, sekä alkuperäislevytykset sävelmistä Jos rakastat, Huomenna on paremmin, Puhu minulle rakkaudesta, Sinua, sinua rakastan ja Nuoruustango. Yksi Chydeniuksen laulujen tunnetuimmista tulkeista tuolta ajalta on näyttelijä Kristiina Halkola, joka on levyttänyt muun muassa sävelmät Laulu rakastamisen vaikeudesta, Mitä sai tällainen tyttö ja Laulu kuolleesta rakastetusta, jotka kuultiin alun perin Mikko Niskasen elokuvassa Käpy selän alla (1966), sekä poliittiset ikivihreät Laulu 20 perheestä, Laulu siirtotyöläisestä ja lastenlaulun Magdaleena.[5]

Chydenius on säveltänyt pitkän uransa aikana lukuisille teattereille, yhtyeille ja artisteille kuten KOM-teatterille, Agit-Propille, Kristiina Halkolalle, Kaisa Korhoselle, Vesa-Matti Loirille, Kiti Neuvoselle ja Arja Saijonmaalle. 2000-luvulla Chydeniuksen sävellyksistä koostuvia albumeita ovat levyttäneet muun muassa Ismo Kallio, Kai Hyttinen, Eija Ahvo, Ahti Paunu, Ritva Sorvali, Taru Nyman ja Monna Kamu.[6]

Estradimusiikin, laulelmien ja poliittisten laulujen lisäksi Chydeniuksen ura sisältää myös klassista musiikkia: yksinlauluja, laulusarjoja, kuoroteoksia, kamarimusiikkia, kantaatteja ja oratorioita.[4]

Chydenius oli 1965–1988 naimisissa Kaisa Korhosen kanssa, joka oli hänen mukanaan perustamassa KOM-teatteria vuonna 1971. Kaj Chydeniuksen nuorempi poika Jussi Chydenius on Rajaton-yhtyeen jäsen. Vanhempi poika Kalle Chydenius tunnetaan muun muassa musiikkituottajana. Syksyllä 2009 Veljekset Chydenius julkaisi juhlavuoden kunniaksi levyn Isän kädestä[7], johon veljekset valitsivat isänsä tuotannosta heille läheisiä lauluja. Chydeniuksen nykyinen vaimo on Jaana Jyrkänne-Chydenius.lähde?

Chydeniukselle myönnettiin vuonna 1996 Pro Finlandia -mitali, vuonna 2003 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki[8] ja hän sai vuoden 2006 taiteen valtionpalkinnon. Vuonna 2009 Chydeniukselle myönnettiin taiteilijaeläke.[9]

Chydenius oli pitkään aktiivisesti mukana politiikassa. Hän oli muun muassa taistolaistaiteilijoiden muodostaman Kulttuurityöntekijäin liiton puheenjohtaja. Vuonna 2009 Chydenius oli edelleen Suomen Kommunistisen Puolueen jäsen.[10]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tv-ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007
  2. Salomaa, Janne: Muistan: Kaj Chydenius soitti kuin sammakko Ylioppilaslehti. 11.5.2007. Viitattu 19.7.2009.
  3. Kaj Chydenius, kotisivu Viitattu 05.12.2011.
  4. a b Kaj Chydenius: Työt Viitattu 05.12.2011.
  5. Suomen äänitearkisto ry: Halkola, Kristiina Viitattu 05.12.2011.
  6. Kaj Chydenius: Levyt Viitattu 05.12.2011.
  7. Veljekset Chydenius: Isän kädestä 19.8.2009. Johanna Kustannus. Viitattu 18.10.2009.
  8. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 2014 (pdf). Viitattu 27.2.2016.
  9. Lehti: Suosikkimuusikot jäivät taas ilman taiteilijaeläkettä 16.6.2009. MTV3. Viitattu 19.7.2009.
  10. Hirvasnoro, Kai: Politiikka – aikansa kutakin Kansan Uutiset. 13.3.2009. Viitattu 19.7.2009.
  11. Maa ja taivas – Kaj Chydeniuksen juhlakonsertin 2. osa YLE. Viitattu 19.7.2009.
  12. a b Kokonainen maa ja taivas Sunny Notes. Viitattu 19.7.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]