Joensuun lyseo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joensuun lyseon rakennus toimii nyt taidemuseona.

Joensuun lyseo on toiseksi vanhin oppikouluistalähde? heti Jyväskylän lyseon jälkeen. Suomen kouluolot järjestettiin vuonna 1843 annetulla kymnaasi- ja koulujärjestyksellä, ja se oli peruste saada koulukysymyksiin ratkaisu myös 1848 perustetussa Joensuussa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vajaaluokkainen lyseo 1865–1889[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä 1865, ja se aloitt toimintansa 1. syyskuuta niin sanottuna yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka.lähde?

Koulut irrotettiin 1887 tuomiokapitulien hallinnosta ja perustettiin Koulutoimen ylihallitus ohjaamaan ja valvomaan koulujen toimintaa. Vuonna 1872 valmistui uusi koulujärjestys, jonka mukaisesti yläalkeiskoulu Joensuussakin muutettiin 1874 neliluokkaiseksi lyseoksi, opetuskielenä edelleen suomi.lähde?

1883 annettiin uusi alkeisoppilaitoksia koskeva asetus, jonka perustella Joensuun neliluokkainen lyseo vaihtoi jälleen nimensä alkeiskouluksi, jossa edelleen oli neljä luokkaa ja lähes samanlainen oppiainejako kuin aiemminkin.lähde?

Täysluokkainen lyseo 1889–1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1871–1885 tehtiin useita yrityksiä laventaa koulumuoto täydelliseksi lyseoksi. Vihdoin ehdotukset menivät läpi, ja valtiopäivien päätös vahvistettiin senaatin ehdotuksesta 1887, ja laajentuminen määrättiin aloitettavaksi syksyllä 1889 luokittain.lähde?

Täysiluokkaisena lyseona pienin muutoksin Joensuun lyseo toimi aina vuoteen 1974 saakka, jolloin Joensuussa siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Koulun nimi vaihtui 1974 Joensuun Keskustan lukioksi, mutta jo vuonna 1980 Joensuun lyseon lukioksi. Lyseo toimii nyt Koulukadun toisella puolella, entisen Joensuun tyttölyseon rakennuksessa.lähde?

Lyseon oppilasmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1962, jolloin siellä oli liki 900 oppilasta. Oppilasmäärä laski vähitellen, ja viimeisenä toimintavuotena 1974 se oli 714.[1]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen voimistelusali, jonka yläkerrassa oli käsityöluokka. Nykyisin rakennuksessa toimii Taidekeskus Ahjo.
Lyseon vanha piharakennus, joka toimi mm. lyseon vessana ja liiterinä, sijaitsee Koulukadun puolella.

Yleisalkeiskoulu toimi aluksi 1865 kaupungin luutnantti Schlåterilta vuokraamissa rakennuksissa. Vuonna 1877 näihin tiloihin tuli kansakoulu ja yläalkeiskoulu siirtyi ensin kauppias A. Vataselta vuokrattuun rakennukseen Kauppakadulle ja sitten 1880 A. Svärdin omistamaan rakennukseen Kauppakadun ja Suvantokadun kulmaukseen.lähde?

Uusi muutto tapahtui jo 1886 Kirkkokadun ja Malmikadun kulmaukseen raatimies J. Nousiaisen rakennukseen, minkä lisäksi 1891 vuokrattiin lisätilaa konttoristi Hallilta Torikadun ja Kalastajankadun kulmasta.lähde?

Kaupunki lahjoitti koululle vuonna 1889 oman tontin, ja kolme vuotta myöhemmin päästiin rakentamaan arkkitehti Theodor Deckerin piirtämää koulurakennusta, joka otettiin käyttöön elokuun alusta vuonna 1894.lähde?

Koulua laajennettiin useita kertoja seuraavien vuosikymmenien kuluessa, mutta ei koskaan niin paljoa, että se olisi riittänyt hyvin koulun ja lisääntyneen oppilasjoukon tarpeisiin. Nykyisin rakennus ei ole enää koulukäytössä, vaan siinä sijaitsee Joensuun taidemuseo.[2]

Syksyllä 2006 rakennus sai takaisin alkuperäisen keltaisen värin.lähde?

Vahtimestarin asunto valmistui Koski- ja Koulukadun kulmaan 1936.[3]

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander Fredrik Alander (v.a.) 1865–1866, varapastori
  • Alexander Ferdinand Ékerblom 1866–1872, lääninrovasti
  • Johan Magnus Alopaeus 1873–1878, fil.maist.
  • Daniel Axel Walle 1873–1903, fil.maist.
  • Knut Leopold Cannelin 1904–1908, fil.tri
  • Karl Albert Wegelius 1908–1920, fil.maist., näytelmäkirjailija
  • Aaro Markkanen 1920–1921, fil.kand.
  • Kaarle Henrik Mikael Virtamo 1921–1930, fil.maist.
  • Johannes (Ivan) Laine (Popoff) 1930–1933, fil.maist.
  • Aulis Viljo Antero Könönen 1933–1949, kaupunkineuvos, fil.maist.
  • Aulis Olavi Waldemar Koivusalo 1949–1963, opetusneuvos, fil.maist.
  • Elli Kahila (Finne) 1962–1968, fil.maist.
  • Aulis Pekka Tynkkynen 1968–1974, fil.kand.

Matrikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun lyseosta on ilmestynyt kolme matrikkelia:

  • Joensuun lyseo 1865-1925. Joensuu 1927.
  • Joensuun lyseo 1865-1965. Joensuu 1965.
  • Joensuun lyseo 1865-1990 : 125-vuotisjuhlajulkaisu/julkaisija Joensuun lyseon entisten oppilaiden yhdistys r.y.; toimittaja: Marja Simola Joensuu 1990.

Vuonna 2015 ilmestyi juhlakirja, jossa oppilasluettelo 1974-2015:

  • Alina Kuusisto: Sivistystä sydämellä – Joensuun lyseon lukio 150 vuotta. Kirjokansi Joensuu 2015.

Tunnettuja oppilaita ja opettajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, 1998.lähde tarkemmin?
  2. Waenerberg-Kiiski: Lyseosta museoksi, Joensuun lyseorakennuksen taidehistoriallista taustaa ja rakennusvaiheita.. Joensuu: Joensuun kaupungin museot, 1983. ISBN 951-99519-6-2.
  3. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.lähde tarkemmin?
  4. Marja Simola, toim.: Joensuun lyseo 1865-1990 : 125-vuotisjuhlajulkaisu. Joensuu: Joensuun lyseon entisten oppilaiden yhdistys r.y, 1990.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Ripatti: Joensuun lyseo – upseerikoulu. Kirjassa Elämää entisajan Joensuussa, toim. Pasi Tuunainen 1998
  • Koulukadun varrella. Joensuun lyseon lukion 125-vuotisjuhlakirja. Joensuu 1990.
  • Joensuun lyseon sankarivainajat 1939-1944, 1955, 154
  • K.A. Wegelius: Joensuun lyseon nuoret sankarit. Joensuu 1920