Antero Jyränki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antero Jyränki
Antero Jyränki Turun kirjamessuilla 2016.
Antero Jyränki Turun kirjamessuilla 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt 9. elokuuta 1933
Hamina
Kuollut 29. huhtikuuta 2020 (86 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Koulutus ja ura
Tutkimusalue valtiosääntöoikeus

Veli Orko Antero Jyränki (9. elokuuta 1933 Hamina29. huhtikuuta 2020 Helsinki[1]) oli suomalainen valtiosääntöoikeuden tutkija.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyränki toimi tasavallan presidentin kansliapäällikkönä vuodesta 1970 vuoteen 1973,[2] jolloin hän joutui eroamaan niin kutsutun Zavidovo-vuodon vuoksi.

Jyränki toimi valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina Turun yliopistossa vuosina 1980–1998.[3] Hän oli vuodesta 1983 Suomen Akatemian tutkijaprofessorina,[2] ja hänet valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1987.[4] Hän oli myös pitkään asiantuntijana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Jyränki oli perustamassa Suomen valtiosääntöoikeudellista seuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1982–1987. Lisäksi hänellä oli lukuisia puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä alan komiteoissa ja toimikunnissa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä yhdistyksissä. Hän kirjoitti myös lukuisia kirjoja sekä osallistui poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Jyränki oli puoluekannaltaan alun perin sosiaalidemokraatti, mutta hän siirtyi vuonna 1977 Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon (SKDL)[5] ja kuului myöhemmin sen seuraajapuolueeseen Vasemmistoliittoon.[6] Jyränki tunnettiin vasemmistolaisena ajattelijana, ja näissä merkeissä hän toimi aikoinaan muun muassa Demokraattiset Lakimiehet -yhdistyksessä. Hän puolusti Karl Marxin yhteiskunnallisia ajatuksia: hänen mukaansa Marx tulee elämään yhteiskunta- ja talousteoreetikkona.

Sekä yhteiskunnallisissa että tieteellisissä kannanotoissaan Antero Jyränki tunnettiin voimakkaana parlamentarismin kannattajana ja presidentin vallan vastustajana. Jyränki oli alusta lähtien ideoimassa ja edistämässä Suomen perustuslakien kokonaisuudistusta parlamentaarisempaan suuntaan. Tässä yhteydessä vasemmistolaisimmat uudistajat esittivät jopa presidentinvaalin lakkauttamista ja korkeimman oikeuden tuomarien nimitysoikeuden siirtämistä eduskunnalle, mutta nämä muutokset eivät toteutuneet.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotavoiman ylin päällikkyys. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1967.
  • Yleisradio ja sananvapaus. Helsinki: Tammi, 1969.
  • Perustuslaki ja yhteiskunnan muutos. Helsinki: Tammi, 1971.
  • Miten professoria tehdään: Kiistakirjoitus akateemisesta nimitysjärjestelmästä. Helsinki: Otava, 1971.
  • Valta ja vallan siirto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1971.
  • Perustuslakiuudistus. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-2945-X.
  • Presidentti. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 1978.
  • Lakien laki. Lakimiesliiton kustannus, 1989. ISBN 951-640-438-3.
  • Kolme vuotta linnassa. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16566-2.
  • Ahvenanmaan valtio-oikeudellisesta asemasta. Helsinki: Oikeusministeriön valmistelu-osasto, 2000.
  • Uusi perustuslakimme. Turku: Iura nova, 2000. ISBN 952-91-1788-4.
  • Jyränki, Antero – Nousiainen, Jaakko: Eduskunnan muuttuva asema. Suomen eduskunta 100 vuotta, 2. Julkaisija: Suomen eduskunta. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4542-2.
  • Valta ja vapaus: Valtiosääntöoikeuden yleisiä kysymyksiä. 3. laajennettu ja uudistettu laitos. Helsinki: Talentum: Lakimiesliiton kustannus, 2003. ISBN 952-14-0659-3.
  • Kouluajat 1940–1950. Turku: omakustanne, 2009. ISBN 978-952-92-5967-0.
  • Punainen hattu: 1950- ja 1960-luku mielessäni. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5357-3.
  • Jyränki, Antero & Husa, Jaakko: Valtiosääntöoikeus. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 2012.
  • Kansa kahtia, henki halpaa: Oikeus sisällissodan Suomessa?. Helsinki: Art House, 2014. ISBN 978-951-884-520-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sipponen, K.: Antero Jyränki 70 vuotta. Lakimies 101 (2003): 5, s. 900–903.
  • Tyynilä, Markku: ”Jyränki, Antero (1933–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 561–563. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
  • Verstas: Vasemmistoliiton nettiuutisia 18.12.2007.lähde tarkemmin?

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oikeusoppinut Antero Jyränki on kuollut Keskisuomalainen. Viitattu 29.4.2020.
  2. a b Facta 2001, osa 7, p. 299. WSOY 1981.
  3. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 244. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  4. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.
  5. Tyynilä 2004.
  6. Päivi Happonen: Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki on kuollut Yle 29.4.2020. Viitattu 30.4.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]