Iivo Riikonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matti Iivari (Iivo) Riikonen (11. marraskuuta 1906 Kontiolahti28. toukokuuta 1992) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1966.[1]

Riikosen vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Riikonen ja Maria Romppanen ja puoliso vuodesta 1932 hammaslääkäri Anni Loviisa Sorsimo (aiemmin Sohlman). Iivo Riikonen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun lyseosta ja valmistui maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi vuonna 1931 ja agronomiksi vuonna 1932. Riikonen työskenteli koko työuransa Enso-Gutzeit Oy:n maatilojen hoidossa. Hänet nimitettiin yhtiön maatalousosaston johtajaksi ja yliagronomiksi vuonna 1948. Sotien jälkeen hän hoiti yhtiön omistamia Immolan ja Neitsytniemen kartanoita Imatralla ja Mähkön kartanoa Lieksassa. Immolan kartano toimi vuosikymmeniä Maataloushallituksen hyväksymänä harjoittelutilana, ja oli merkittävä koko Suomen maataloudelle.[1]

Riikonen toimi muun muassa Imatran seudun tarkastusyhdistyksessä, Itä-Suomen Ayrshirekerhossa ja Imatran Keinosiemennysyhdistyksessä. Hän taisteli talvi- ja jatkosodissa kiväärikomppanian päällikkönä sekä pataljoonankomentajana, ja haavoittui vaikeasti 1940. Riikonen toimi sodan jälkeen vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa, ja oli perustamassa Imatran reserviupseerikerhoa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Iivo Riikonen Biografiasampo. Viitattu 15.8.2022.