Jouko Puhakka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Ralliautoilija Jouko Puhakasta on eri artikkeli.

Jouko Yrjö Puhakka (5. toukokuuta 1922 Kontiolahti4. helmikuuta 2002 Joensuu) oli pohjoiskarjalainen kirjailija. Hän on tunnettu nuortenkirjoistaan, kalastustarinoistaan ja näytelmistään, erityisesti 1960-luvun lopun maaltamuuttoa kuvaavasta näytelmästä Hyvästi, Mansikki (1969), jonka kantaesitys oli Joensuun kaupunginteatterissa. Pro Finlandia -mitalin hän sai 1972.

Ennen kirjailijanuraansa hän toimi muun muassa myllärinä ja ammattikalastajana muun muassa Höytiäisellä. Hän osallistui 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan ja haavoittui sodassa.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit ja kertomukset
  • Kalatulet (1958)
  • Vaskentakoja (1961)
  • Kaupunkiin (1963)
  • Sodan satuttamat (1967)
  • Takametsien evankeliumi (1973)
  • Ukkoahvenia, kalaukkoja, tuulasöitä (1975)
  • Tietäjä (1978)
  • Niko Surakan vapaussota (1985)
  • Haavilla ja haulikolla (1994)
Runokokoelmat
  • Järveltä ikuisuuteen (1968)
Nuortenkirjat
  • Kaiskunkallio kestää (1959)
  • Poika ilman paitaa (1963)
  • Jyrkänpuron lohitarhurit (1964)
  • Huippumaileri (1965) (viroksi Tippmailer, 1973)
Näytelmät
  • Hyvästi Mansikki (1969)
  • Pois alta -akkavalta (1970)
  • Kesämökkihöperöt (1971)
  • Väinämöisen naimapuuhat (1973)
  • Vaskentakoja (1974)
  • Akat asialla (1976)
  • Miettis-Kallen kuolintanssi (1978)
  • Perintö (1979)
  • Vähäsyrjän seksus (1981)
  • Kesälystit Lempilässä (1992)
Äänikirjat
  • Haavilla ja haulikolla (1995)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]