Aulis V. A. Könönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aulis Viljo Antero Könönen (1. joulukuuta 1893 Joensuu20. joulukuuta 1969 Joensuu)[1] oli suomalainen lyseon rehtori ja kaupunkineuvos.[2]

Könösen vanhemmat olivat päätoimittaja Tahvo Könönen ja Iida Könönen. Hän valmistui ylioppilaaksi 1912, filosofian kandidaatiksi 1917 ja maisteriksi 1921.[2]

Könönen toimi Kouvolan yhteiskoulun suomen kielen ja historian opettajana 1918–1921 ja Joensuun lyseon historian vanhempana lehtorina 1921–1927 ja suomen kielen vanhempana lehtorina vuodesta 1927. Könönen oli lyseon rehtori 1933–1949. Hän toimi myös Kouvolan Sanomien päätoimittajana ja taloudenhoitajana 1918–1921, Pohjois-Karjalan museon hoitajana 1922–1950 sekä Joensuun kaupungin kansakoulujen tarkastajana 1931–1933. Könönen sai kaupunkineuvoksen arvon 1949.[2]

Könönen oli Joensuun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja 1931–1932 ja puheenjohtaja vuodesta 1933. Hän oli myös Kuopion läänin itäisen vaalipiirin keskuslautakunnan puheenjohtaja vuodesta 1949 alkaen.[2]

Könönen osti vuonna 1922 tädiltään Miina Partaselta (o.s. Könönen) Joensuussa Merimiehenkatu 32:ssa sijaitsevan Arttelin talon. Hän omisti talon vaimonsa Erda Könösen (o.s. Hallberg) kanssa vuoteen 1977 saakka. Vuonna 1914 valmistuneessa jugend-tyylisessä yksikerroksisessa puutalossa toimi sittemmin Joensuun Taideyhdistys. Nykyisin talossa toimii Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri ry.[3]

Könönen oli naimisissa Erda Siiri Alice Hallbergin kanssa vuodesta 1918. Heillä oli neljä poikaa, joista vanhin oli joensuulainen kunnallispoliitikko, historioitsija, lauluntekijä Terho A. Könönen. Muut lapset olivat Osmo Könönen, Martti Könönen (taidemaalari, professori) ja Seppo Könönen (taidemaalari).[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pohjois-Karjalan kruununkalastukset. Suomen kalatalous 4. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1917
  • Pälkjärven paikannimet ; keräillyt ja julkaissut Aulis V. A. Könönen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1921
  • Joensuun käsiteollisuudesta ja sen harjoittajista 1848-1923. Joensuu 1925
  • Piirteitä Joensuun lyseon vaiheista 1865-1925 teoksessa Joensuun lyseo 1865-1925 ; 60-vuotisen toiminnan muistoksi julkaisivat entiset oppilaat. Joensuu 1927
  • Suomen kieliopin harjoituksia. Tekijä, Joensuu 1938, 3. painos 1942
  • Pohjois-Karjalan historia 1, Keskiajasta Stolbovan rauhaan ; kirj. Aulis V. A. Könönen, Heikki Kirkinen. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Joensuu 1969, 1975

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 24.12.1969, HS Aikakone. Viitattu 10.3.2018.
  2. a b c d e Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
  3. Artteli Ukri ry. Viitattu 25.10.2016.