Love Records

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Love Records
Love Records logo.jpg
Perustettu 1966
Lakkautettu 1979
Perustajat Atte Blom, Henrik Otto Donner, Christian Schwindt
Tyylilajit laaja-alainen, mutta erityisesti rock ja poliittinen laululiike.
Kotimaa Suomen lippu Suomi
Sijainti Vuorimiehenkatu 29, Helsinki

Love Records oli suomalainen levy-yhtiö. Yhtiön perustivat toimittaja Atte Blom, säveltäjä Otto Donner ja rumpali Christian Schwindt vuonna 1966. Love Recordsista tuli Suomen tärkein vaihtoehtoisen ja kaupallisesti marginaalisen musiikin tarjoaja 1970-luvulla. Yhtiö teki konkurssin vuonna 1979. Yhtiö toimi Helsingissä osoitteessa Vuorimiehankatu 29 rakennuksessa, joka on nyt jo purettu.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1966 Blom oli tutkimuksissa Kivelän sairaalassa Helsingissä. Sairaalan vessa toimi tupakointipaikkana, ja siellä Blom perusti Love Recordsin yhdessä Schwindtin ja Donnerin kannsa. Blomin mukaan perustamisen syynä oli, että valtavirran ulkopuolella oli niin paljon "vähemmistömusiikkia", joka ei päässyt esiin. Yhtiön logon suunnitteli graafikko Harri Manner.[1] Yhtiön ensimmäinen julkaisu oli Kaj Chydeniuksen Lauluja.[2]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Love Recordsin tunnetuimpia rock-artisteja olivat muun muassa Juice Leskinen, Hurriganes, Hector, Kaseva, Dave Lindholm, Pelle Miljoona, Pekka Pohjola, Leevi and the Leavings, Pekka Streng, Tasavallan Presidentti, Wigwam, Maarit, Mikko Alatalo, Pepe & Paradise, M. A. Numminen, Pihasoittajat, Kari Peitsamo ja Rauli "Badding" Somerjoki. Myös Suomeen muuttanut afroamerikkalainen blues-muusikko, Eddie Boyd, levytti Love Recordsille.

Yhtiö julkaisi myös paljon vasemmistolaisen poliittisen laululiikkeen levyjä. Useimmiten Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen säveltämiä kappaleita levyttivät muun muassa Agit Prop, KOM-teatteri, Kristiina Halkola, Kaisa Korhonen, Aulikki Oksanen ja Arja Saijonmaa.

Yhtiö ehti julkaista 384 LP:tä. Valtaosa julkaisuista tapahtui LRLP-sarjassa, mutta yhtiöllä oli myös muita levykoodeja ja levyalamerkkejä. LXLP-sarjassa esimerkiksi julkaistiin edullisia kokoelmia, Eteenpäin-sarjassa ilmestyi edullisemmin hinnoiteltuja yhteiskunnallisia levyjä ja Cuba-sarjassa kuubalaisten muusikoiden tuotantoa.

Konkurssin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konkurssin jälkeen Blom ja Pekka Aarnio perustivat Johanna-levy-yhtiön, johon tuli mukaan suuri osa Loven rock-artisteista. Myös Donner ja Schwindt perustivat kumpikin omat, muuhun kuin rock-musiikkiin keskittyneet, levy-yhtiönsä (Ponsi ja Kompass Records).

Vuodesta 1989 lähtien Siboney Oy on uudelleenjulkaissut Love Recordsin vanhoja äänitteitä CD-muodossa. [3] Vuonna 2010 Love Records -katalogi siirtyi Universal Music Groupin omistukseen.[4]

Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Love Recordsin historiasta julkaistiin syksyllä 2005 Miska Rantasen kirja Love Records 1966–1979.

Lokakuussa 2006 Otto Donner tuotti Love Recordsin perustamisen 40-vuotisjuhlan kunniaksi kuukauden toimineen radiokanavan, Loveradion. Kanavaa pystyi kuuntelemaan internetistä ja Helsingin seudulla radiosta ja siihen liittyi lukuisia tapahtumia Helsingin Kirjasto 10:ssä, jossa sen studio ja toimitus sijaitsi.

Vuonna 2012 julkaistiin kaksois-CD Love Show 45, jolla on kokoelma yhtiön artistien levytyksiä, mukana mm. Kirka, Ronnie Österberg, Hector, Tuomari Nurmio, Vesa-Matti Loiri, Ringa, Tauno Palo, KOM-teatteri, Kristiina Halkola, Markku Blomqvist, Pepe Willberg, Rauli Badding Somerjoki, Wigwam, Pekka Streng, Kari Rydman, Dave Lindholm, Juice Leskinen, Kaseva, Kari Peitsamo ja Kontra.[5]

Vuonna 2013 ilmoitettiin, että Love Recordsista aiotaan tehdä fiktioelokuva. Elokuvan Love Records – Anna mulle Lovee ensi-ilta oli 29. tammikuuta 2016. Käsikirjoituksen elokuvaan teki Antti Pesonen, sen ohjasi Aleksi Mäkelä ja sen tuotantoyhtiö on Fisher King Productions. Blom, Donner ja Love Recordsin nykyinen oikeudenhaltija Universal Music Finland ovat mukana elokuvahankkeessa.[6][7]

2015 Asa julkaisi levyn Love, jolla hän kunnioittaa Love Recordsin perintöä. Levyllä samplataan yhtiön tuotantoa.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukka Lindfors: ERI ESITTÄJIÄ: Love Show 45 22.11.2012. Soundi. Viitattu 31.1.2016.
  2. Jukka Lindfors: Atte Blom on suomirockin ja levybisneksen syrjäänvetäytyvä suurmies 12.6.2013. YLE. Viitattu 13.10.2015.
  3. http://yle.fi/uutiset/viihde/2010/05/love_recordsin_musiikkikatalogi_ulkomaalaisomistukseen_1650821.html
  4. Love Recordsin klassikot myytiin ulkomaille. Helsingin Sanomat, 3.5.2010. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.5.2010.
  5. Jukka Lindfors: ERI ESITTÄJIÄ: Love Show 45 22.11.2012. Soundi. Viitattu 31.1.2016.
  6. Veli-Pekka Lehtonen: Love Recordsin noususta ja tuhosta on vireillä elokuva 8.8.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.8.2013.
  7. Future Film - Tiedotteet 12.5.2015. Future Film. Viitattu 13.5.2015.
  8. Asa teki levyn, jossa sämplätään legendaarisen Love Recordsin rakastettuja klassikoita Nyt. 21.8.2015. Viitattu 12.11.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rantanen, Miska Love Records 1966–1979 Schildts ISBN 951-50-1528-6
  • Rantanen, Miska: Olen kommunisti : laulukvartetti Agit-Prop, Love records ja 1970-luvun poliittinen laululiike. pro gradu, poliittinen historia. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1999.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.