Pekka Streng
| Pekka Streng | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Pekka Valter Mattias Streng |
| Syntynyt | 26. huhtikuuta 1948 Sysmä |
| Kuollut | 11. huhtikuuta 1975 (26 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | muusikko, näyttelijä |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1967 – 1974 |
| Tyylilajit |
suomirock progressiivinen rock psykedeelinen rock pop |
| Soittimet | kitara, rummut |
| Yhtyeet | Mursun lämmin henkäys |
| Levy-yhtiöt | Love Records |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pekka Valter Mattias[1] Streng (26. huhtikuuta 1948 Sysmä – 11. huhtikuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen muusikko ja lauluntekijä.
Streng julkaisi kaksi albumia, Magneettimiehen kuolema ja Kesämaa, jotka kummatkin luetaan nykyään suomalaisen kevyen musiikin klassikoihin. Hän tiesi koko levytysuransa ajan sairastavansa syöpää ja tietoisuus lähestyvästä kuolemasta kuuluu sekä hänen sanoituksistaan että musiikistaan. Silti hänen tuotantoaan luonnehtii valoisuus, kauneus ja optimismi. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat "Sisältäni portin löysin" sekä "Puutarhassa", joita tulkitaan yhä uusina versioina.[2]
Streng kuoli vuonna 1975 HYKSin sädehoitoklinikalla Helsingissä.[3] Hänet haudattiin Myrskylän hautausmaan uuteen osaan kaksi viikkoa myöhemmin päivänä, jona hän olisi täyttänyt 27 vuotta.
Vuonna 2009, 34 vuotta Strengin kuoleman jälkeen, julkaistiin levy Unen maa, jossa Olympia-orkesteri Jukka Hakokönkään johdolla oli tehnyt uudet sovitukset Strengin demojen päälle, sekä Arto Halosen ohjaama dokumenttielokuva Magneettimies.
Ennen levytysuraa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pekka Streng syntyi Sysmässä, mutta perhe muutti Myrskylään Strengin ollessa lapsi. Koulun jälkeen Streng muutti Mikkeliin opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi, joksi hän valmistui 1966. Tämän jälkeen hän muutti Tampereelle opiskelemaan toimittajaksi. Vuonna 1967 Streng joutui suorittamaan asevelvollisuuttaan. Varusmiesaikana Strengillä todettiin syöpä. Strengin ystävän Calle Lindholmin mukaan Streng sairastui armeijassa syöpään hoitovirheen seurauksena.[4]
Armeijan jälkeen Streng muutti Helsinkiin. Helsingissä hän liittyi Ylioppilasteatteriin, jonka esityksiin hän teki musiikkia näyttelemisen ohella. Ylioppilasteatterin kautta Streng pääsi tekemään muutamia radiokuunnelmia Yleisradiolle. Strengillä oli näihin aikoihin myös Calle Lindholmin, Pale Annalan ja Janne Louhivuoren kanssa yhtye Mursun lämmin henkäys, joka soitti myös Strengin tekemiä kappaleita. Yhtye kuitenkin hajosi pian jäsentensä musiikillisten kiinnostuksen kohteiden erilaisuuden takia.
Kymmenosainen J. M. Barrien samannimiseen lastenkirjaan perustuva kuunnelmasarja Peter Pan radioitiin ensimmäisen kerran tammi–helmikuussa 1969 ja Strengin omaan käsikirjoitukseen perustuva kuunnelma Papiljonttinainen marraskuussa samana vuonna. Näissä lapsille suunnatuissa kuunnelmissa Strengin lisäksi esiintyy Ellipsi-yhtye. Näiden lisäksi Streng teki Calle Lindholmin, Hectorin ja Kiti Neuvosen kanssa avantgardistisen radio-ohjelman Kreivi von Krolockin hymyn variaatiot, joka lähetettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 1969. Sen taustayhtyeenä soittaa Soulset. Kuunnelma sisältää varhaisempia versioita joistain Strengin, Calle Lindholmin ja Hectorin myöhemmin levyttämistä kappaleista. Strengillä on pieni rooli Risto Jarvan vuonna 1969 ohjaamassa tieteiselokuvassa Ruusujen aika.
Levytysura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Streng pääsi levyttämään Love Recordsille, kun Yleisradion Pentti Kemppainen otti yhteyttä Love Recordsin Otto Donneriin. Vuonna 1970 julkaistulla Magneettimiehen kuolema -levyllä soittaa taustalla Tasavallan Presidentti, joka on aikansa tunnetuimpia suomalaisia proge-yhtyeitä. Streng soittaa itse levyllä akustista kitaraa ja laulaa.
Pekka Strengin toinen levy Kesämaa ilmestyi loppuvuodesta 1972. Albumilla ovat mukana muun muassa Olli Ahvenlahti, Eero Koivistoinen, Hasse Walli ja Pekka Pöyry. Julkisuutta vältellyt Streng antoi ainoaksi jääneen haastattelunsa Musa-lehden toimittaja Tapio Korjukselle alkuvuodesta 1973. Haastattelu julkaistiin kuitenkin vasta Strengin kuoleman jälkeen Soundi-lehdessä.
Streng valmisteli kolmatta albumiaan vuonna 1974. Inspiraation lähteinä olivat muun muassa Emmaus-liike ja J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Varattu studioaika jouduttiin kuitenkin perumaan Strengin terveydentilan huononnuttua.
Strengin demojen pohjalta valmistettu albumi Unen maa ilmestyi tammikuussa 2009. Levyn alkuperäiset nauhoitukset on tehty monokelanauhurilla ja vanhimmat niistä on äänitetty 1960-luvulla ja viimeisimmät ilmeisesti vuosina 1973–1974. Levyllä on 15 kappaletta, joista kaksi on alkuperäisessä muodossaan ja loput Olympia-orkesterin sovituksina.[5]
Pekka Streng oli ilmeisesti julkista kuvaansa määrätietoisempi taiteilija. Love Recordsin Atte Blom kertoo Magneettimies-elokuvassa, että Streng vetosi syöpäänsä, kun halusi saada jonkin levynsä julkaistua. Tämä myös tehosi.[6]
Menestys ja vaikutus myöhempiin muusikoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strengin levyt eivät ilmestyessään olleet erityisen suosittuja, mutta myöhemmin ne saavuttivat ensin jonkinlaista kulttisuosiota ja sittemmin jatkuvasti kasvavaa arvostusta. Vaikutteita Strengiltä voi kuulla muun muassa Sielun Veljien, Kuusumun Profeetan, Liekin ja Joose Keskitalon musiikissa.lähde? Strengin levyjä myydään edelleen tasaisesti; kysynnän vuoksi vuonna 2003 molemmat levyt julkaistiin uudelleen, ensimmäistä kertaa itsenäisinä CD-albumeina. Soundi-lehden kriitikoiden "50 parasta suomalaista albumia" -listalla Kesämaa oli sijalla yhdeksän ja Magneettimiehen kuolema sijalla 24.[7]
Strengin kappaleita muiden levyttäminä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Strengin kappaleita ovat levyttäneet myös monet muut artistit. Ensimmäinen Strengin kappaleen levyttänyt yhtye on Ellipsi, joka levytti Strengin Tove Janssonin runoon säveltämän kappaleen "Pieni juhlija" jo vuonna 1969, ennen kuin Streng oli levyttänyt itse mitään. Ellipsi teki kappaleesta myös toisen version vuonna 1989 albumilleen.
Versioiduin Strengin kappale on Magneettimiehen kuolema -levyn päättävä "Sisältäni portin löysin", jonka ovat levyttäneet Tasavallan Presidentti (ilman Strengiä) vuonna 1972, Matti Salminen vuonna 1987, Eero Raittinen vuonna 1994, Pepe Willberg vuonna 2000 ja Vesa-Matti Loiri vuonna 2006. Lisäksi Strengin serkun tytär, Emma Salokoski, on levyttänyt Strengin kappaleen "Puutarhassa" vuonna 2003 levyllään Puutarhassa ja kappaleen "Katsele yössä" vuonna 2005 levyllään Kaksi mannerta.
Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Magneettimiehen kuolema (1970)
- Kesämaa (1972)
- Postuumi
- Unen maa (2009)
Kuunnelmat/radio-ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peter Pan (10 osaa, 1969)
- Taustayhtyeenä Ellipsi.
- Kreivi von Krolockin hymyn variaatiot (1969)
- Yhdessä Calle Lindholmin kanssa, mukana myös muun muassa Hector ja Kiti Neuvonen, taustayhtyeenä Soulset.
- Papiljonttinainen (1969)
- Taustayhtyeenä Ellipsi.
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Magneettimies (2009), ohjannut Arto Halonen [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Streng+Pekka+Valter+Mattias[vanhentunut linkki]
- ↑ Leena Virtanen: Sisältäni portin löysin. Nyt-liite, 2009, nro 42, s. 14.
- ↑ Suonna Kononen: Pekka Strengin lyhyt elämä, ja kuinkas kävikään Keskisuomalainen. 24.1.2009. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Kononen, S.S.: Nöyrä nero. Vinylmania Magazine, 1995, nro 4, s. 14. Tampere: Vinylmania Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10. elokuuta 2008.
- ↑ Pekka Streng ja Olympia-orkesteri: Unen maa EMI. Viitattu 17.1.2009.
- ↑ Leena Virtanen: Sisältäni portin löysin. Nyt-liite, 2009, nro 42, s. 15.
- ↑ http://rateyourmusic.com/list/Roetoes/50_alltime_greatest_finnish_albums__soundi_magazine_/
- ↑ http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/74139-arvio-elokuva-arvio-magneettimies
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Streng -sivusto – sisältää mm. Strengin levyjen sanoitukset, kuvia, ainoan Strengin haastattelun sekä muita lehtijuttuja
- Magneettimies - Arto Halosen ohjaama dokumenttielokuva Pekka Strengistä
- Ylen Elävä arkisto: Muistoja Pekka Strengistä
- Ylen Elävä arkisto: Pekka Strengin kuunnelmia
- Pekka Strengin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Pekka Strengin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Tapio Korjus: Magneettimiehen jäljillä. Soundi, 8/1978, s. 37–39, 60.
- Tapio Korjus: Magneettimiehen arvoitus. Soundi, 9/1978, s. 32–34.
| ||||||||||||||||||||||
