Siirry sisältöön

Olli Ahvenlahti

Wikipediasta
Hakusana ”Puppe” ohjaa tänne. Piirroshahmosta kertoo artikkeli Puppe-koira.
Olli Ahvenlahti
Olli Ahvenlahti heinäkuussa 2012.
Olli Ahvenlahti heinäkuussa 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt6. elokuuta 1949 (ikä 77)
Helsinki
Ammatti pianisti, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari
Muusikko
Taiteilijanimi PuppeView and modify data on Wikidata
Tyylilajit jazzView and modify data on Wikidata
Soittimet pianoView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta

Olli Antero Ahvenlahti (s. 6. elokuuta 1949 Helsinki)[1] on suomalainen pianisti, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari. Hän toimi Yleisradion kapellimestarina 1990-luvulla.

Ahvenlahti on soittanut urallaan lukuisien suomalaisten artistien taustalla ja ollut muun muassa UMO Jazz Orchestrassa ja Suomen jazzmusiikissa vankasti mukana 1970-luvulla. Hän on toiminut Helsingin Komediateatteri Arenan kapellimestarina. Ahvenlahti siirtyi vapaaksi taiteilijaksi kesäkuussa 2008.lähde?

Ahvenlahti on myös toiminut säveltäjänä. Hän on säveltänyt kappaleita mm. Suomen Euroviisukarsintoihin. Ahvenlahden lauluja ovat tulkinneet mm. Vesa-Matti Loiri, Arja Koriseva, Irina Milan, Heikki Kinnunen, Fredi, Kristiina Halkola, Jukka Sipilä, Paula Koivuniemi, Kai Hyttinen, Pepe Willberg ja Johanna Iivanainen.[2]

1970-luvun puolivälissä Ahvenlahti teki kaksi soololevyä, The Poet ja Bandstand. Ensin mainitulta päätyi ”Grandma's Rocking Chair” englantilaiselle acid jazz -cd-kokoelmalle. Ahvenlahti oli myös Vesa-Matti Loirin esittämän Jean-Pierre Kuselan taustapianistina nimellä Puppe. Hänellä on pieni rooli elokuvassa Vääpeli Körmy – taisteluni.lähde?

Ahvenlahti sovitti eri yhteyksissä paljon Toivo Kärjen sävellyksiä sekä johti niiden esityksiä, itse pianoa soittaen: Vesa-Matti Loirin levyillä [3], televisiosarjassa Neljän tuulen tiellä vuosina 1994-1996 [4] ja televisiosarjassa Liljankukka vuonna 2000 [5].

Suomen Jazzliitto myönsi Ahvenlahdelle vuoden 1975 Yrjö-palkinnon.[6] Ahvenlahti sai taiteilijaeläkkeen 2025.[7]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenlahden isä oli Igor Andrejeff (1920–1996), jonka vanhemmat olivat muuttaneet Suomeen Kostroman alueelta Venäjältä vuonna 1860.[8][9] Ahvenlahden äidin, Irjan, sukujuuret ovat Norjassa.[9] Irjan isovanhemmat olivat muuttaneet Norjasta Kotkaan, jossa Irja syntyi vuonna 1921.[10] Igor vaihtoi vuonna 1941 sukunimensä Andrejeffista Ahvenlahdeksi suorittaessaan upseerikoulutusta.[11] Kotkasta Helsinkiin muuttanut Irja teki töitä Ilmatieteen laitoksella ja tutustui Igoriin, joka teki tuolloin töitä Suomen armeijan vakoilutoimistossa selvittäen venäläisiä koodeja. Irja ja Igor menivät naimisiin vuonna 1948 ja heidän esikoisensa Olli Antero syntyi 6. elokuuta 1949.[12] Myöhemmin Igor toimi Valtionrautateiden mainospäällikkönä aina eläköitymiseensä asti vuonna 1983.[13]

Ahvenlahti asui lapsuudessaan Kalliossa Kolmannella linjalla hänen isoäitinsä rakennuttamassa kivitalossa.[12] Ahvenlahti kastettiin luterilaiseksi, vaikkakin hänen isänsä oli ortodoksi.[14] Ortodoksiset perinteet näkyivät Ahvenlahden perheessä muun muassa jouluisin, jolloin perhe kävi Uspenskin katedraalissa.[15] Ahvenlahdet muuttivat Kalliosta Herttoniemeen vuonna 1956, jolloin Ahvenlahden äiti Irja jäi kotiäidiksi Ollin ja hänen kahden sisaruksensa kanssa.[16][17] Ahvenlahti meni ensimmäiselle luokalle saman vuoden syksynä Herttoniemen kansakouluun.[18]

Ahvenlahti tutustui jazzmusiikkiin isänsä kautta, joka tykkäsi kuunnella kotona muun muassa Benny Goodmania ja Ella Fitzgeraldia.[19][20] Aloitettuaan ensimmäisen luokan Ahvenlahti alkoi käymään pianotunneilla Herttoniemessä ja piano-opettajien lisäksi hänen musikaalinen äitinsä opetti pianonsoittoa kotona.[21] Ahvenlahti aloitti opiskelut Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla vuonna 1960.[22] Hieman ennen opiskelujen aloitusta Ahvenlahti teki ensiesiintymisensä televisiossa, kun hänen koulunsa musiikinopettaja kokosi lapsiyhtyeen, joka esiintyi Musikaaliset muksut -televisio-ohjelmassa vuonna 1959.[22] Myöhemmin 1960-luvulla Ahvenlahti vieraili pianistina suositussa Sirkus Papukaija -tv-ohjelmassa.[23]

Vuonna 1960 Ahvenlahti pääsi Herttoniemen yhteiskouluun jatkaamaan opiskelujaan. Koulussa Ahvenlahti säesti aamuhartauksia urkuharmonilla joka aamu seitsemän vuoden ajan.[24][25] Samoihin aikoihin Ahvenlahti kiinnostui vapaa-ajalla entistä enemmän muusta musiikista, ja muun muassa The Beatles ja The Beach Boys kolahtivat Ahvenlahteen muiden samanikäisten nuorten tapaan.[25] Jazzista Ahvenlahti piti kuitenkin eniten ja hän kuunteli paljon muun muassa Gil Evansia, Charlie Parkeria, John Coltranea ja Miles Davisia.[26]

1960-luvun puolivälissä Ahvenlahden läheisimpiin ystäviin kuuluivat saksofonisti Antero Helander sekä myöhemmin Digelius-levykaupan omistaja Emu Lehtinen. Helander, Lehtinen ja Ahvenlahti kuuntelivat paljon musiikkia keskenään, sillä Lehtinen tiesi musiikista jo nuorena hyvin paljon.[27] Ahvenlahden ensimmäinen jazzkeikka oli Lahden vanhassa konserttitalossa pidetyillä teinien taidepäivillä, joiden tuomaristossa oli jazzmuusikko-säveltäjä Henrik Otto Donner. Ahvenlahti perusti yhdessä Helanderin ja myöhemmin elokuvaohjaajana tunnetun rumpali Olli Soinion kanssa jazztrion, joka esitti Ahvenlahden säveltämän teoksen ”4th Erection”, joka voitti teinien sarjassa.[28]

Eurovision laulukilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenlahti toimi Yleisradion kapellimestarina Suomen karsinnoissa kuudesti ja Eurovision laulukilpailuissa seitsemän kertaa vuosina 1990–1998[29], kunnes suuren orkesterin käyttö laulukilpailussa lopetettiin.[30] Lisäksi Ahvenlahti on säveltänyt kahdesti kappaleen Suomen karsintoihin: Irina Milanin esittämä "Päättymätön laulu" vuoden 1980 karsintoihin[31] ja Arja Korisevan esittämä "Sulta laulun sain" vuoden 1993 karsintoihin.[32] Ahvenlahti toimi myös Yleisradion viisukommentaattorina vuosina 1995 ja 1997, kun Suomi joutui pitämään huonon pistekeskiarvon vuoksi välivuodet laulukilpailusta.[29]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olli Ahvenlahti on ollut naimisissa kahdesti: näyttelijä Liisa Paatson kanssa vuosina 1981–1999 ja uutistoimittaja Marjo Reinin kanssa vuosina 2004–2014.[33] Liitostaan Liisa Paatson kanssa Ahvenlahdella on tytär.[34]

Salanimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Käpylä Keijo
  • Puppe

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Come to Finland – Julisteita & matkoja / Affischer & resor 1851–1965. Toim. Londén, Magnus & Enegren Joachim & Simons, Ant. Edita 2007 ISBN 978-951-37-4988-0
  • Mattlar, Mikko: Olli Ahvenlahti, piano. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-573-4

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2005, s. 37. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19577-8
  2. ↑ Olli Ahvenlahti - Biografia - Jazz Finland jazzfinland.fi. Viitattu 18.9.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 284,310,329,356. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
  4. ↑ Kärki 2015, s. 37,187,249,639
  5. ↑ Kärki 2015, s. 890
  6. ↑ Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.
  7. ↑ Taide | Michael Monroe, Tiina Nopola ja Sonja Lumme – Nämä taiteilijat saavat ylimääräisen taiteilijaeläkkeen Helsingin Sanomat. 7.3.2025. Viitattu 12.3.2025.
  8. ↑ Come to Finland 2007, s. 236.
  9. 1 2 Mattlar 2023, s. 11.
  10. ↑ Mattlar 2023, s. 12.
  11. ↑ Mattlar 2023, s. 23.
  12. 1 2 Mattlar 2023, s. 22.
  13. ↑ Mattlar 2023, s. 35.
  14. ↑ Mattlar 2023, s. 30.
  15. ↑ Mattlar 2023, s. 31.
  16. ↑ Mattlar 2023, s. 33.
  17. ↑ Mattlar 2023, s. 37.
  18. ↑ Mattlar 2023, s. 40.
  19. ↑ Mattlar 2023, s. 38.
  20. ↑ Mattlar 2023, s. 39.
  21. ↑ Mattlar 2023, s. 46.
  22. 1 2 Mattlar 2023, s. 49.
  23. ↑ Mattlar 2023, s. 50.
  24. ↑ Mattlar 2023, s. 54.
  25. 1 2 Mattlar 2023, s. 55.
  26. ↑ Mattlar 2023, s. 60.
  27. ↑ Mattlar 2023, s. 69.
  28. ↑ Mattlar 2023, s. 70.
  29. 1 2 Olli Ahvenlahti andtheconductoris.eu. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 29.11.2021.
  30. ↑ Pajala, Mari: Laulukilpailusta show-kilpailuksi? Lähikuva, 1/2021. Lähikuva-yhdistys.
  31. ↑ Muistathan: Suomen karsinnat 1980 viisukuppila.fi. Viitattu 5.12.2016.
  32. ↑ Muistathan: Suomen karsinnat 1993 viisukuppila.fi. Viitattu 29.11.2021.
  33. ↑ Tahvolainen, Anne: Pianisti ja Ylen uutisankkuri eroavat Iltalehti.fi. 15.4.2014. Viitattu 17.5.2015.
  34. ↑ Uuno Turhapuro -elokuvista tuttu Liisa Paatso on kuollut Stara. Viitattu 29.11.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olli_Ahvenlahti&oldid=24132388”