Sielun Veljet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sielun Veljet
Sielun Veljet Club Teatriassa, Oulussa 2011. Kuvassa: Jouko Hohko, Jukka Orma, Alf Forsman, Ismo Alanko. Valot: Vinski Viholainen
Sielun Veljet Club Teatriassa, Oulussa 2011. Kuvassa: Jouko Hohko, Jukka Orma, Alf Forsman, Ismo Alanko. Valot: Vinski Viholainen
Tiedot
Toiminnassa 1982–1992, 2010–2011
Tyylilaji punk rock
psykedeelinen rock
postpunk
suomirock
Kotipaikka Suomi
Laulukieli suomi
englanti
Jäsenet

Ismo Alanko, laulu, kitara, basso, sello, piano, sähköurut
Jukka Orma, kitara, basso, saksofoni, sähköurut, rytmikone, laulu
Jouko Hohko, basso, kitara, laulu
Alf Forsman, rummut
Vinski Viholainen, valot

Entiset jäsenet

Jouni Mömmö, oudot äänet (1982–1983)

Levy-yhtiö

Poko Rekords
Seal on Velvet
Fullsteam Records

MusicBrainz

Sielun Veljet oli Ismo Alangon Hassisen Koneen jälkeen vuonna 1982 perustama rock-yhtye. Sielun Veljet tuli tunnetuksi erityisesti intensiivisistä keikoistaan.

Sielun Veljet esiintyi jonkin verran myös ulkomailla esittäen englanniksi käännettyjä kappaleitaan nimellä ”L'Amourder”. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Peltirumpu”, ”Aina nälkä”, ”Säkenöivä voima” ja ”Rakkaudesta”. Viimeisen keikkansa ennen taukoa yhtye soitti 26.6.1992 Ruisrockin kylkeen järjestetyssä klubi-illassa ravintola Rantasipi-Ikituurissa Turussa[1]. Forsman, Hohko ja Orma esiintyivät yhdesä kitaristi Jimi Suménin kanssa housebändinä helsinkiläisravintola Kaapelissa järjestetyssä Siniset illat -tapahtumassa nimellä Bambi 30.11.1996 ja Alanko vieraili yhtyeen solistina, jolloin he soittivat muun muassa Sielun Veljien kappaleita ja Onnenpyörä-kiertueen lauluja.[2][3]

Vuonna 2011 yhtye julkaisi uuden kappaleen, Nukkuva hirviö, ja esiintyi Ilosaarirockin 40-vuotisjuhlissa saman vuoden heinäkuussa.[4] Yhtye teki klubikiertueen marras-joulukuussa.[5]

Iskelmätaivas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iskelmätaivas oli Ismo Alangon johtama lyhytikäinen vanhoja suomalaisia iskelmäkappaleita rock-versioina esittänyt yhtye, johon kuuluivat Alangon lisäksi Jukka Orma, Alf Forsman, Sakari Kuosmanen, Pedro Hietanen ja Karri Koivukoski. Yhtye teki lyhyen olemassaolonsa aikana vuonna 1982 vain kaksi keikkaa Vanhalla YO-talolla. Yhtyeestä muotoutui myöhemmin Sielun Veljet. Yleisradio taltioi yhtyeen myöhemmän keikan 17. elokuuta Vanhalla ylioppilastalolla ja on esittänyt siitä katkelmia radiossa ja televisiossa.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivuprojektien levyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • I Will Stay / Bye Bye Love -single (nimellä Leputation of the Slaves, 1986)
  • Ritual (englanninkielinen EP nimellä L'Amourder, 1986)
  • Shit-Hot (englanninkielinen LP nimellä L'Amourder, 1987)
  • Onnenpyörä (Helsingin Vanhan YO-talon äänityslaitteistolla ja Vanhan estradia studiona käyttäen äänitetty EP-levy, yhtye esiintyy salanimillä, 1988)
  • Fuck Women, Let's Dance – Live in der Grouppentheater (live-LP ilman Ismo Alankoa nimellä Pimpline & The Defenites, 1989)
  • Isältä pojalle (nimellä Kullervo Kivi & Gehenna-yhtye, 1991). Levy julkaistiin Mustan laatikon kolmantena CD:nä ja sisältää Gehenna-yhtyeen esiintymisen Vanhalla ylioppilastalolla 9. maaliskuuta 1990.

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut levyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]