Ylioppilasteatteri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ylioppilasteatteri on Helsingissä toimiva ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka perustettiin vuonna 1926 Akateemisen Näytelmäseuran nimellä. Se muutti nimensä Ylioppilasteatteriksi 1930-luvun alussa. Joissain yhteyksissä Ylioppilasteatteriin on virheellisesti viitattu nimellä Helsingin Ylioppilasteatteri.

Teatteri tuottaa kahdesta kolmeen suurta produktiota vuosittain.[1] Teatterin näyttämö sijaitsee Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla[2] ja kesäisin Mustikkamaan kesäteatterissa[3].

Ylioppilasteatterilla on noin 200 jäsentä. Sen taiteellisina vastaavina ovat toimineet vuodesta 2017 Anni Mikkelsson ja Hannes Mikkelsson.[1] Teatterista on vuosien varrella noussut monia teatterialan ammattilaisia ja suunnannäyttäjiä.

Ylioppilasteatteri on Ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n jäsenteatteri.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterilla on alusta alkaen ollut ammatillinen taiteellinen johtaja, ja se valitsee jäsenensä valintakokeiden kautta. Teatteri toimi omassa studiotilassaan Vanhalla ylioppilastalolla, kunnes se paloi vuonna 1978.[4] Joulukuussa 1979 teatteri muutti nykyiselle paikalleen, Vanhan juhlasalin näyttämötorniin rakennettuun studioon.

Kalle Holmbergin ohjaama Lapualaisooppera vuonna 1966 nosti poliittisuudellaan Ylioppilasteatterin suurempaan tietoisuuteen. Raila Leppäkosken johtajakaudella käännyttiin tutkimaan yksilöä ja omaa ilmaisua muun muassa esityksillä Kuningas Ubu, Marat ja Silmät. Vuonna 1992 toteutettu Esa Kirkkopellon käsikirjoittama ja ohjaama Mahnovitsina oli vuosikymmenen alun merkittävimpiä teatteritapauksia. Juha Hurmeen johtajakaudella Setä Tuomon tupa teki teatterin katsojaennätyksen Mustikkamaalla kesällä 1995.lähde?

Ylioppilasteatterissa on harrastettu myös kiertue-esityksiä, ja kesäteatteria on tehty joka kesä muun muassa Seurasaareen, ja vuodesta 1984 lähtien Mustikkamaalle. Liike Ylioppilasteatterin ja Teatterikorkeakoulun välillä on aina ollut vilkasta.

Ylioppilasteatteri 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2001–2004 teatterin taiteellisina johtajina toimivat Minna Harjuniemi ja Aune Kallinen. Heidän aikanaan Ylioppilasteatteri profiloitui yhä enemmän kokeellisemman ja musiikkipainotteisemman teatterin suuntaan muun muassa esitysten Kahlekuninkaat, Che-ooppera, Rauha ja Vulgaria kautta. Harjuniemen ja Kallisen johtajakauden päätyttyä sama ensemble perusti samaa linjaa jatkavan Helsingin Taiteellinen Teatteri -ryhmän.

Vuosina 2005–2008 taiteellisena johtajana ja pääasiallisena ohjaajana toimi Salla Taskinen. Hänen kaudellaan valmistuivat muun muassa esitykset Miksi on kädet?, Super-Helsinki (ohj. Lauri Kontula), Kuokkavieraat, Valtuusto (ohj. Susanna Kuparinen) sekä Hamlet. Syksystä 2008 syksyyn 2010 teatteria johti Inkariina Simola, jonka käsialaa oli kriitikkojen kehuma idolikulttuuria parodisoinut Ikarusmachine ja Mustikkamaan kesäteatteriin ohjattu Tunne-detox.

Syksyllä 2010 teatterin johtajiksi valittiin viiden hengen taiteilijaryhmä, joka tunnetaan taiteilijanimellään Juntta. Ryhmän muodostavat Ossi Koskelainen (taiteellinen vastaava ja ohjaaja), Akse Pettersson (ohjaaja), Veikko Nuutinen (dramaturgi), Laura Pietiläinen (koreografi) sekä Lasse Poser (teatterikääntämisen ja -journalismin teoria ja käytäntö). Juntan kaudella nähtiin poikkeuksellisen kokeellisia ja yhteiskunnallisesti kantaaottavia taideteoksia, mikä herätti myös valtamedian huomion.[5]

Viime vuosina Ylioppilasteatteri on yhdistänyt myös teatteria, yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja journalismia, minkä seurauksena syntyi dokumenttiteatterin nykyklassikko, Valtuusto-trilogia. Dokumenttiteatterin traditio jatkui Valtuusto-trilogian jälkeen Ryhmäteatterilla esitetyissä Eduskunta-esityksessä, joka kuohutti yhteiskuntaa keväällä 2011. Esitys nosti esiin harmaan talouden yhteiskunnalliset haittavaikutukset ja herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Lukuisat ministerit, kansanedustajat ja talouselämän johtajat näkivät esityksen paikan päällä. Ylen mukaan esitys oli "järkyttävän tärkeää teatteria".[6] Ylioppilasteatterin kantaaottavat esitykset herättivät myös valtiovallan huomion ja Tasavallan presidentti Tarja Halonen kutsui Juntan johtajan Ossi Koskelaisen Linnan juhliin vuonna 2011.[7] Juntan ohjaajajäsen Akse Petterson aloitti syksyllä 2012 Teatteri Takomon taiteellisena vastaavana.

Vuosina 2013-2017 taiteellisena vastaavana toimi Sirpa Riuttala.[1] Vuonna 2016 Ylioppilasteatterin 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uusi tulkinta Lapualaisoopperasta, Lapualaisooppera 2016 (ohj. Sirpa Riuttala) esitettiin Mustikkamaan kesäteatterissa.[8]

Syksyllä 2017 aloittivat taiteellisina vastaavina Anni Mikkelsson ja Hannes Mikkelsson.

Toimintamalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilasteatteri toimii Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan yhteydessä. Sillä on itsenäinen hallitus, joka hoitaa teatterin taloutta ja hallintoa yhdessä taiteellisten vastaavien ja tuottajan kanssa. Ylioppilasteatterin jäsenistö on kuitenkin teatterin ylin päättävä elin.

Ylioppilasteatterin jäsenet eivät maksa jäsenmaksua, mutta jokainen jäsen on velvoitettu suorittamaan joka toinen kuukausi kahden tunnin verran työpalvelua, eli yleishyödyllistä työtä teatterin toiminnan ylläpitämiseksi. Jäsenillä on myös puolivuotinen talkoovastuu. Mikäli jäsen ei suorita työpalvelua tai talkoovastuuta, hänet voidaan erottaa teatterista neljän varoituksen jälkeen. Työpalvelu ja talkoovastuu koskee kaikkia jäseniä, paitsi siitä tilapäisesti vapautettuja ja Ylioppilasteatterin kunniajäseniä.

Neljä vuotta yhtäjaksoisesti Ylioppilasteatterilla toimineet jäsenet voidaan ylentää Ylioppilasteatterin ritareiksi vuotuisissa pikkujouluseremonioissa, jota johtaa Ylioppilasteatterin suurmestari, yleensä vanhin jäsen. Teatterilla kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti toimineet voidaan ylentää Ylioppilasteatterin kunniajäseniksi.

Ylioppilasteatterin jäsenistö valitsee uuden taiteellisen vastaavan aina perinteisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Taiteelliset vastaavat ohjaavat yleensä vuoden suurimmat produktiot ja määrittävät teatterin taiteellisen linjan. Tämän lisäksi vuosittain nähdään myös jäsenten omia itsenäisiä ohjaustöitä sekä ulkopuolisten ryhmien tai ohjaajien vierailuesityksiä. Lisäksi jäsenet järjestävät ympärivuotista koulutustoimintaa, jonka sisältö vaihtelee ohjaamis- tai tekniikkakoulutuksesta improvisaatiokerhoihin, tanssiin, kuoroon ja akrobatiaan. Vuosittain järjestetään Juha Hurmeen perustamat vuotuiset Lyhytteatterifestivaalit.[9]

Tunnettuja Ylioppilasteatterin jäseniä ovat muiden muassa näyttelijät Hannu-Pekka Björkman, Minna Haapkylä, Timo Eränkö, Marjut Maristo ja Antti Tarvainen sekä ohjaajat Miira Sippola ja Juha Hurme.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ylioppilasteatterin esittely Ylioppilasteatteri.fi. Viitattu 13.9.2015.
  2. Studio Ylioppilasteatteri. Viitattu 16.10.2016.
  3. Kesäteatteri Ylioppilasteatteri. Viitattu 16.10.2016.
  4. Historia Ylioppilasteatteri. Viitattu 16.10.2016.
  5. Perheentupa, Inna: Kipeet yyteet. Helsingin Sanomat, NYT, 21.7.2011.
  6. Viitaniemi, Tuula: Eduskunta on järkyttävän tärkeää teatteria Yle.fi. 8.3.2011. Viitattu 13.9.2015.
  7. YLE, 7.12.2011, 'Linnan juhlat 2011'
  8. Ylioppilasteatteri ylioppilasteatteri.fi. Viitattu 6.11.2018.
  9. Ylioppilasteatterin kotisivutlähde tarkemmin?
  10. Jäsenet Ylioppilasteatteri.fi. Viitattu 13.9.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harju, Hannu: Ylioppilasteatteri 1976-96: liikkeen lipunkantajasta yksilölliseen hurmokseen. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-662-686-6.
  • Kallinen, Timo ym.: Ylioppilasteatterin historia 1926–76. Helsinki: Ylioppilasteatteri, 1976.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]