Hector

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista muusikkoa. Hector voi tarkoittaa myös Troijan prinssi Hektoria.
Hector
Hector toukokuussa 1970
Hector toukokuussa 1970
Henkilötiedot
Koko nimi Heikki Veikko Harma
Syntynyt20. huhtikuuta 1947 (ikä 77)
Muusikko
Taiteilijanimi HectorView and modify data on Wikidata
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1965–
Tyylilajit suomirock
folkrock
Soittimet laulu, kitara
Yhtyeet The Sharks (kitaristi), Les Mirages (kitaristi 1964), Cumulus (laulaja, kitaristi, säveltäjä, sanoittaja 1969-1974), H.E.C (laulusolisti 1976-77)[1]
Levy-yhtiöt PSO
Love Records
Ponsi
Johanna
Dove
Flamingo Music
EMI
Allstar Music
Aiheesta muualla
Kotisivut

Heikki Veikko Harma (s. 20. huhtikuuta 1947 Helsinki)[2] on suomalainen rock- ja folkmuusikko, joka on esiintynyt vuodesta 1965 lähtien taiteilijanimellä Hector. Hector on yksi suomalaisen rockin suurista nimistä.[3] Harma on työskennellyt myös radio- ja televisiotoimittajana sekä televisio-ohjaajana.

Hector on urallaan julkaissut 25 studioalbumia viidellä eri vuosikymmenellä. Hänen tunnettuja kappaleitaan ovat muun muassa "Lumi teki enkelin eteiseen", "Ake, Make, Pera ja mä", "Asfalttiprinssi", "Yhtenä iltana", "Juodaan viinaa" ja "Mandoliinimies".

Hector on palkittu uransa aikana muun muassa kolmella Emma-palkinnolla, Juha Vainio -palkinnolla vuonna 1992 ja Pro Finlandia -kunniamitalilla vuonna 2008.

Ura lähtee käyntiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hectorin ura alkoi soolokitaristina hänen veljensä perustamassa Les Mirages -yhtyeessä vuonna 1964. Seuraavana vuonna hän debytoi levylaulajana ja sanoittajana folk-singlellään ”Palkkasoturi” (alun perin Buffy Sainte-Marien ”Universal Soldier”). Alkuvuodesta 1966 single nousi listojen kärkeen Suomessa. Levy-yhtiöt yrittivät tehdä Hectorista kantritähteä, mutta seuraavat singlet eivät menestyneet odotetulla tavalla. Vuonna 1969 hän esiintyi Svenska Teaternin suositussa Hair-musikaalissa yhdessä Anki Lindqvistin, Cay Karlssonin ja Sakari Lehtisen kanssa. Nelikon yhteistyöstä syntyi Cumulus-yhtye.

Suurta menestystä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hectorin ensimmäinen täyspitkä sooloalbumi Nostalgia julkaistiin vuonna 1972. Seuraavana vuonna ilmestynyttä Herra Mirandosta myytiin jo timanttilevyn arvoisesti (myyty 71 600 kpl). Vuoden 1974 Hectorock I on Hectorin menestynein soololevy (myyty 87 100 kpl). Monet muutkin Hector-albumit ovat olleet myyntimenestyksiä (vuoden 1990 Yhtenä iltana, myyty 64 500 kpl; vuoden 1988 Varjot ja lakanat, 56 200 kpl; vuoden 1991 In concert 1966–1991, 45 000 kpl sekä vuoden 2004 Ei selityksiä, 31 655 kpl[4]).

Hectorin tunnetuin laulu on surumielinen ”Lumi teki enkelin eteiseen”. Hänen uraansa mahtuu suuri joukko hittejä, kuten ”Ake, Make, Pera ja mä”, ”Asfalttiprinssi”, ”Kuinka voit väittää (että yksinäinen oot)” (alun perin Ralph McTellin ”Streets of London”), ”Ei mittään (Työttömän arkiviisu)”, ”Nostalgia”, ”Herra Mirandos”, ”Mandoliinimies”, juopottelusta kertova laulu ”Juodaan viinaa”, ”Kaikki tahtoo rakastaa”, joka ilmestyi vain singlenä, ja viimeisimpänä ”Kuunnellaan vaan taivasta”. Hectorin lauluja on myöhemmin tulkinnut muiden muassa Kari Tapio.

Mestarit areenalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun lopulla Hector nousi parrasvaloihin Pave Maijasen, Pepe Willbergin ja Kirkan kanssa nelikon Mestarit Areenalla -konserttien ja -kiertueiden ansiosta. He esittivät omia sekä toistensa hittejä, ja koko Mestarit-ilmiöstä tuli hyvin suosittu. Mestarit Areenalla -livelevyä on myyty yli 131 000 kappaletta, ja se oli vuoden 1999 myydyin albumi Suomessa.

Jäähyväiskiertue ja paluu esiintymislavoille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hector (kesk.) ja Pave Maijanen Näkemiin – kuulemiin -konserttikiertueella Jyväskylässä 2007.

Hector teki syksyllä 2007 jäähyväiskiertueen Näkemiin – kuulemiin, mutta palasi lavoille vielä keväällä 2009 Savoy-teatterissa[5] ja Savoy-konsertit saivat jatkoa saman vuoden joulukuussa.

Vuonna 2011 Hector palasi isoille esiintymislavoille Aikamatka 1966 – 2011 -kiertueen myötä.[6] Konsertit olivat aikavälillä 27. lokakuuta – 10. joulukuuta. Kiertue alkoi Jyväskylässä ja päättyi Rovaniemellä. Hectorin yhtyeessä ovat muun muassa kosketinsoittaja Esa Kotilainen ja kitaristi Timo Kämäräinen. Työryhmässä oli mukana myös led-screen -näyttöjen taiteellinen suunnittelija Zok Sabijan. Ohjelmistossa oli uusia kappaleita.

Hector kertoi syksyllä 2011 tehneensä päätöksen kiertueiden lopettamisesta, koska tunsi olleensa loppuunpalanut ja fyysisesti huonossa kunnossa. Näihin aikoihin häneltä ei myöskään syntynyt uusia lauluja. Muutettuaan elämäntapojaan terveellisemmiksi vuodesta 2008 lähtien hän sai luomisvoimansa takaisin ja alkoi katua lopettamispäätöstä liian äkkinäisenä ratkaisuna.

Vuonna 2014 Hector julkaisi uuden albumin Hauras kymmenen vuoden tauon jälkeen. Albumi myi ennakkoon kultaa ja myöhemmin platinaa.[7][8] Uuden albumin myötä Hector lähti mittavalle kiertueelle, joka käsitti 16 konserttia. Kiertue alkoi 29. lokakuuta Jyväskylästä ja päättyi Hartwall Arenalle 29. marraskuuta. Kiertueella Hector esitti kappaleita uudelta levyltään.lähde?

Hector osallistui Vain elämää -ohjelman viidennelle kaudelle vuonna 2016.[9] Syksyllä 2016 Hector lähti mittavalle Suomea kiertäneelle kiertueelle juhlistaen 50-vuotistaiteilijauraansa.[10]

Marraskuussa 2017 Hector julkaisi yhdessä Tuula Kousan kanssa kirjoittamansa muistelmateoksen Hector: Asfalttihippi, jonka on kustantanut Otava.

Joulukuussa 2018 Hectorin piti tehdä konserttikiertue, mutta terveydellisistä syistä se peruuntui. Hänelle tehtiin alkuvuodesta 2018 lonkkaleikkaus ja elokuussa vielä sydämeen pallolaajennusleikkaus.[11] Vuonna 2019 Hector teki kiertueen Hexit, jonka hän sanoi olevan viimeinen kiertue.[12]

Syksyllä 2012 Hector esiintyi Lahden kaupunginteatterissa Hair-musikaalissa, jossa hänellä oli rooli muun muassa Vietnam-veteraanina. Hectorilla oli aikoinaan sivurooli myös Svenska Teaternin Hair-versiossa jo vuonna 1969.[13]

Työ toimittajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1969–1989 Hector toimi Yleisradion musiikkitoimittajana. Radio- ja televisio-ohjelmia tehdessään hän käytti oikeaa nimeään Heikki Harma. 1970-luvulla hän juonsi radiossa muun muassa suosittua Pop eilen – tänään -ohjelmaa. Kun Rockradio aloitti 1980, hän oli yksi sen kolmesta juontajasta. Vuoden 1982 paikkeilla Hector siirtyi television puolelle Yle TV1 -kanavan viihdetoimittajaksi, päätyönään rockohjelma[14] Tuubi[15].

Vuoden 2009 kesäkuussa Hector jatkoi radiotoimittajan uraansa, kun Radio Suomi lähetti kesän 2009 ajan Hectorin juontamaa Pop eilen – toissapäivänä -musiikkiohjelmaa.[16] Ohjelman suuren suosion myötä Hector lupautui jatkamaan radio-ohjelmaa myös kesän jälkeen. Ohjelma jatkui yhtäjaksoisesti siitä lähtien aina vuoteen 2014, jolloin Yle ilmoitti lopettavansa ohjelman vuoden lopussa.[17] Ohjelmaa alkoi esittää uudestaan Radio Nova 7. kesäkuuta 2015 alkaen sunnuntaiaamuisin.[18]

Hector oli vuoden 1988 presidentinvaaleissa Kalevi Kivistöä tukeneen Liike 88:n valitsijamiehenä.[19][20]

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Hector liittyi toisella kierroksella Pekka Haaviston tukijoihin ja esiintyi oman paluukiertueensa jälkeen Haavistoa tukeneessa Kokoaan suurempi Suomi 2012 -konsertissa.[21][22]

Palkintoja ja tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hector on saanut Juha Vainio -sanoittajapalkinnon 1992.[23] Hän on sanoittanut myös muille artisteille. Esimerkiksi Freemanin ”Ajetaan tandemilla”, Samuli Edelmannin ”Peggy” ja Jari Sillanpään ”Pariisi–Helsinki” sekä Katri-Helenan tunnetuksi tekemän YK:n-päivälaulu ”Kuudenikäinen” ovat Hectorin sanoittamia. Lisäksi Hector on sanoittanut lukuisia lauluja muun muassa Arja Saijonmaalle.

Vuonna 2004 Hector voitti vuoden miessolistin Emma-palkinnon. Hän oli aiemmin saanut kaikkiaan kolme Emmaa.[24]

Pro Finlandia -kunniamerkki Hectorille myönnettiin 2008.[25]

Vuonna 2009 Hectorille myönnettiin Reino Helismaa -palkinto tunnustuksena sanoituksista, jotka ”ulottuvat surumielisyydestä hauskaan kansanomaisuuteen sekä terävään yhteiskunnalliseen analyysiin”. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on merkittävällä tavalla uudistanut suomalaista laulurunoutta ja viihdettä kansallisista lähtökohdista.[26]

Stadin Slangi ry valitsi Hectorin vuoden 2015 Stadin Kundiksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2015.[27] Hectorille myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2019[28] ja musiikin valtionpalkinnon hän sai 2022.[29]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hector on maininnut elämänsä pahimmaksi epäonnistumiseksi avioeron.[30] Maailmankatsomukseltaan Hector kertoo olevansa ”epäilevä etsijä” ja pitää Jumalaa mielenkiintoisena keskustelun aiheena, mutta ihmeisiin Hector ei kerro uskovansa.

»Syntymä ja kuolema ovat paljon selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä kuin se, mitä on ennen tai jälkeen tämän todellisuuden. Sinne jonnekin pitäisi sijoittua Jumalan, joka sieltä tuntemattomasta käsin vaikuttaa meidän kauttamme tai meihin. Elämästä kylläkin pitää selvitä omin avuin ja ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Se etten usko, ei tarkoita, etteikö toisinkin voisi olla. Tämä on minun elämän mittainen agnostinen kilvoitteluni. Jos jonakin päivänä napsahtaa, kolahtaa, avautuu tai alkaa säkenöidä, niin mikä sen ihanampaa»
(Hector, 2007[31])

  • Brainstorm Arnold
  • Kokko Julius
  • Ponsivuori Bubi
  • Riimi Impi

Kokoelma-albumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.
  • Harma, Heikki – Kousa, Tuula: Hector: Asfalttihippi – muistelmia putkiradiosta Ruusuportille. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-31591-9
  1. pomus.net – Hector Viitattu 6.2.2012
  2. Latva, Tony & Tuunainen, Petri. Iskelmän tähtitaivas – 500 suomalaista viihdetaiteilijaa, s. 106. WSOY, 2004.
  3. Kinnunen, Raila: Hectorin jäähyväiset. Apu, 2007, nro 47, s. 44.
  4. Tilastot: Hector IFPI. Viitattu 13.6.2009.
  5. Viihdeuutiset Radio Nova. Viitattu 15.6.2009.
  6. Talvitie, Liisa: Pitkän pitkä tie. (Hectorin haastattelu) Apu, 2011, 77. vsk, nro 35, s. 14–19.
  7. Sony Music – Hectorin uusi albumi ”Hauras” on myynyt ennakkoon kultaa Viitattu 2.11.2014.
  8. Sony Music – Hectorin uusin albumi ”Hauras” on myynt platinaa. Viitattu 21.12.2014.
  9. Sharma, Mira: Tässä he ovat – uudet Vain elämää -tähdet! Ilta-Sanomat. 30.5.2016. Viitattu 27.10.2019.
  10. Hopi, Anna: Hector juhlistaa 50-vuotista uraansa kiertueella: "Virtaa riittää" Voice.fi. 28.10.2016. Viitattu 27.10.2019.
  11. Hectorin, 71, kiertue peruuntuu: Sydäntä operoitiin syksyllä – lääkäri ei laskenut keikoille Iltalehti. Viitattu 27.11.2018.
  12. Kuultiinko Hectoria torstaina viimeisen kerran isossa konsertissa? ”Tämä tulee olemaan viimeinen kiertueeni” Iltalehti. 12.12.2019. Viitattu 22.9.2022.
  13. Hector mukana Lahden Hair-musikaalissa Helsingin Sanomat. 14.3.2012. Viitattu 6.12.2012.
  14. Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia Yle Elävä arkisto. 14.08.2017. Viitattu 25.4.2022.
  15. Vahtokari, Reijo: Levyn teossa korvaantuu taakse jäänyt nuoruus. (Hectorin haastattelu.) Suomen Kuvalehti, 1983, nro 21, s. 52. Näköislehti (maksullinen). (PDF) Viitattu 29.1.2021.
  16. Lehtinen, Nina: Heikki Harma palasi radioon kesätoimittajaksi Aamulehti. 5.6.2009. Viitattu 15.6.2009.
  17. Koppinen, Mari: Yle lopettaa Hectorin suositun radio-ohjelman – Tuomiojakin vaatii protestiliikettä Helsingin Sanomat. 5.10.2014. Viitattu 5.10.2014.
  18. Oinaala, Sampsa: Ylen hyllyttämä Hectorin ohjelma siirtyy Radio Novalle. Helsingin Sanomat, 8.5.2015, s. B8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.5.2015.
  19. Pääministerin kirje valtioneuvostolle, säädös 197/1988, Finlex.fi. Viitattu 15.4.2024.
  20. Suomen virallinen tilasto: Presidentin vaalit 1988, s. 100.
  21. MTV3.fi – Pekka Haavisto kerää lisää jättinimiä kannatuskonserttiinsa Viitattu 25.1.2012
  22. Tukijat | Haavisto 2012 Viitattu 25.1.2012
  23. Heikki "Hector" Harma
  24. Artisti vastaa – Hector 2.6.2006. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 13.6.2009.
  25. Hector on yksi Pro Finlandian saaja
  26. Hectorille sanoittajapalkinto Iltalehti. 1.9.2009. Viitattu 1.9.2009.
  27. Haavisto, Helena: Stadin Friidu ja Kundi valittiin perjantaina Verkkouutiset. 12.6.2015. Viitattu 13.6.2015.
  28. Hector, 71, sai taiteilijaeläkkeen - viimeiset keikat syksyllä: ”Elämää ei ole enää paljon edessä” Iltalehti. 15.3.2019. Viitattu 31.12.2019.
  29. Taike jakoi 15 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille 13.12.2022. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 21.12.2022.
  30. Hector: Avioero oli elämäni pahin epäonnistuminen Iltalehti. 31.10.2007. Viitattu 13.6.2009.
  31. Varpula, Sari: Hector uskoo taisteluun hyvyyden puolesta Kirkko & Kaupunki. 17.4.2007. Viitattu 13.6.2009.
  32. Sony Music – Hectorin uusin albumi ”Hauras” on myynyt platinaa Viitattu 21.12.2014

Tutkimuksia Hectorin tuotannosta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helander, Minna: Hyvää yötä bambi: satuintertekstit Hectorin lyriikassa. Pro gradu, Helsingin yliopisto, 1995.
  • Hietanen, Piritta: Hectorin laulutekstien runomuodon tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, suomen kielen laitos. 1996
  • Hietanen, Piritta: Hectorin laulutekstit ja suomalaisen lyriikan perinne. Teoksessa Hakanen, Aimo (toim.), Sananjalka. Suomen Kielen Seuran vuosikirja 38, 95–107. Turku: Suomen Kielen Seura. 1996.
  • Hietanen, Piritta: ”Maakuopissa höyryää runonjalat, valtateillä etenee projektit”: Hectorin, Ismo Alangon, Martti Syrjän ja A.W. Yrjänän laulutekstien runomuodon analyysi. Lisensiaattityö. Turun yliopisto, suomen kielen laitos. 2001.
  • Kaipiainen, Marjo: Suomi-rockin sanoma: yhteiskuntakritiikkiä vai lauluja tunteista? Ismo Alangon, Hectorin ja Juice Leskisen tekstituotannon analyysia. Pro gradu, tiedotusoppi, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 1994.
  • Immonen, Tenho: "Niinhän on maailma kirjoitettu": Hectorin laulutekstien tekstienvälisyydestä. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 1999.
  • Kinnunen, Santeri: "Saapuaksein aina takas maahan mämmin". Käännösstrategioita ja -tendenssejä Hectorin käännöslaulutuotannossa. Pro gradu, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto, 2017.
  • Virtala, Meri: ”Ikkunat auki helvettiin”. Postmoderni vieraantuminen ja mediakulttuuri Hectorin albumilla Eurooppa (1981). Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. 2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]