Peter Pan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo satuhahmosta. "Peter Pan" on nimeltään myös animaatioelokuva vuodelta 1953 ja näytelmäelokuva vuodelta 2003.

Peter Pan on skotlantilaisen J. M. Barrien luoma satuhahmo, poika, joka elää mielikuvitusmaailmassa eikä halua kasvaa aikuiseksi. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran Barrien kirjassa vuonna 1902, mutta hänet tunnetaan vuonna 1904 ilmestyneestä näytelmästä Peter Pan ja vuonna 1911 ilmestyneestä romaanista Peter and Wendy (suom. Peter Pan). Kertomuksen pohjalta on tehty useita näytelmä-, kirja- ja elokuvasovituksia.

Julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barrien Peter Pan -julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Pan and Wendy. Kansikuva vuodelta 1915.

J. M. Barrie laati Peter Pan -tarinansa vuosien 1897–1902 välillä huvittaakseen tuttavaperheensä poikia. Barriesta tuli myöhemmin poikien huoltaja näiden vanhempien kuoltua. Peter Panin hahmon on arveltu saaneen vaikutteita myös Barrien omasta isoveljestä, joka kuoli lapsena luisteluonnettomuudessa eikä siis koskaan ehtinyt kasvaa aikuiseksi.[1]

Peter Panin hahmo esiintyi ensimmäisen kerran J. M. Barrien romaanissa The Little White Bird vuodelta 1902. Siinä Peter oli lentänyt päiväkodistaan Kensingtonin puistoon, jossa hän vietti aikaansa keijukaisten ja lintujen seurassa ja liikkui vuohen selässä. Barrie palasi hahmoon kaksi vuotta myöhemmin näytelmässään Peter Pan; or, The Boy Who Wouldn't Grow Up, jossa Peter oli jo pääosassa. Näytelmän varhaisessa luonnoksessa ei vielä esiintynyt Kapteeni Koukkua, sillä Barrielle Peter Pan oli tarinan "paholaispoika". Barrie lisäsi näytelmäänsä Kapteeni Koukku -kohtauksen käytännön syistä, jotta näyttämöavustajat ehtisivät vaihtaa taustalla lavasteet. Myöhemmissä versioissa Koukun rooli nousi tärkeäksi.[2]

Barrie julkaisi The White Little Birdin Peter Pan -kohtauksista vuonna 1906 kirjan Peter Pan in Kensington Gardens (suom. Peter Pan Kensingtonin puistossa).[2]

Barrie julkaisi vuonna 1911 Peter Pan -näytelmänsä pohjalta kirjan Peter and Wendy (nyk. suom. Peter Pan). Alkuperäinen näytelmä laajeni vuosien varrella kolminäytöksisestä viisinäytöksiseksi ja sai lopullisen muotonsa vuonna 1928.[3]

Barrie varasi vuonna 1929 Peter Panin oikeudet Britain's Great Ormond Street Hospital -sairaalalle. Barrien kuoleman vuonna 1937 jälkeen kaikki Peter Pan -sovitusten tuotot menivät ennen tekijänoikeussuojan raukeamista tämän lastensairaalan hyväksi, ja Isossa-Britanniassa sairaala saa niistä yhä tekijänoikeuskorvauksia.[2]

Suomennokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen suomennoksen Peter Panin mukaelmasta tai lyhennelmästä teki Tyyni Haapanen-Tallgren (Tyyni Tuulio) vuonna 1922. Kirja ilmestyi nimellä Pekka Poikanen. Pekka Poikasen kanssa seikkailivat muun muassa Helikello-keiju, Vendi, Jukka ja Mikael sekä Janne Koukkunen Mikä-Mikä-Mikä maassa. Tyyni Tuulion suomennoksen jälkeen kirjasta on käännetty useita eri muunnelmia ja lyhennelmiä, ja vuonna 2002 ilmestyi viimein suomennos koko alkuperäisestä J. M. Barrien tekstistä suomentajanaan Sari Karhulahti.[4] Peter Pan Kensingtonin puistossa ilmestyi suomeksi vuonna 2008.

Sovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Pan -sovituksista tunnetuimpia on Walt Disneyn animaatio Peter Pan (1953). Vuonna 1991 julkaistiin Steven Spielbergin ohjaama Hook – Kapteeni Koukku, jonka pääosassa on aikuiseksi kasvanut Peter Pan. Alkuperäiskirjalle uskollinen elokuvaversio on vuonna 2003 valmistunut australialainen elokuva Peter Pan. Pan on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut Joe Wrightin ohjaama elokuva.

Tarina ja sen hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päähenkilö Peter Pan on kerran kotoaan karannut poika, joka osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Peterin ystäviä ovat Kultasen perheen (Darling family) lapset Leena (Wendy) ja hänen kaksi nuorempaa veljeänsä Jukka (John) ja Mikko (Michael) sekä Helinä-keiju (tai Raikuli; Tinkerbell). Peterin ystäviin kuuluvat myös Kadonneet Pojat (The Lost Boys): Nibs, Tiddler, Tootles, Curly ja kaksoset. Poikien lukumäärä vaihtelee tarinan eri versioissa, mutta alun perin heitä on ilmeisesti ollut nuo mainitut kuusi. Peter on tämän poikajoukon johtajahahmo. Peterin vihollinen on Kapteeni Koukku (Captain James Hook) sekä tämän lähin alainen Mr. Smee. Tarinassa esiintyy joskus myös rohkea intiaanityttö Tiikerililja (Tiger Lily), jonka Peter Pan pelasti Kapteeni Koukun kynsistä.

Kertomuksessa esiintyy mielikuvitusmaailma Mikä-Mikä-Maa (tai Kaukamaa; Neverland), joka sijaitsee osoitteessa "toisesta oikealle ja suoraan aamuun saakka" ja jossa lapset eivät kasva aikuisiksi, sillä kukaan ei vanhene päivääkään. Peter houkuttelee Leenan ja tämän veljet mukaansa Mikä-Mikä-Maahan, jossa he sitten Kadonneiden Poikien ja Helinä-keijun kanssa kokevat monia seikkailuja.

Tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Panin tarinaa on analysoitu paljon psykoanalyyttisten ja sukupuoliteorioiden kautta. Teosta on tulkittu ikuisen lapsuuden juhlistuksena mutta samalla varoituksena sellaiseen tilaan jäämisen vaaroista. Psykologit ovat nimenneet ”Peter Pan -syndrooman” kuvaamaan miehiä, joilla on vaikeuksia kasvaa vastuullisiksi aikuisiksi.[5]

Neurotutkija Rosalind Ridleyn mukaan Peter Pan on kuvaus lapsen kehityksen avainvaiheista, ja tässä kirjailija Barrie oli aikaansa vuosikymmeniä edellä. Barrie havainnollistaa Peterin käyttäytymisen kautta omia havaintojaan ja ymmärrystään esimerkiksi ”mielen teoriasta” eli ihmisen kyvystä ymmärtää että toisen ihmisen mieli on eri kuin oma mieli. Myös muiden kohtausten avulla Barrien voidaan katsoa tietoisesti tutkiskelleen vauvojen ja lasten ajattelun luonnetta, ja Barrie pyrki osoittamaan, että lasten täytyi erityisesti opetella ajattelun taidot. Barrie kuvaili lisäksi unen merkitystä muistille rinnastaen eräässä kohtauksessa unennäkemisen ”laatikoiden sisällön järjestelyyn”.[1]

Psykologi Shelly Rakoverin tulkinnan mukaan Peter Pan on myös kuvaus toisen päähahmonsa Leenan siirtymisestä lapsuudesta aikuisuuteen. Leenan vanhempien edustama ”vanha järjestys” murtuu kun Leena näkee heidän epäaitoutensa, joka perustuu tuon ajan sosiokulttuurisiin normeihin. Hänen äidillään ei ole mitään tarjottavaa tyttärensä aikuistuimisessa, ja Leenan isäkin kuvataan etäisenä ja lapsellisena hahmona. Leenan kohtaamat hahmot Mikä-Mikä-Maassa voidaan tulkita Leenan alitajunnan erityyppisinä tuotoksina. Naishahmot edustavat Leenan oman naiseuden eri puolia, kuten ”modernin naisen” edustaja, provokatiivinen Helinä-keiju ja naisellinen prinsessa Tiikerililja. Tarinan mieshahmot kuvataan lapsellisina, naurettavina ja julmina, minkä voidaan nähdä kuvaavan Leenan ymmärryksen puutetta maskuliinisuudesta.[6]

Peter Pan on myös tarina traagisesta rakkaudesta. Peter ja Leena ihastuvat toisiinsa, mutta Peter ei kykene luopumaan ikuisesta lapsuudesta siinä missä Leena haluaa kuitenkin kasvaa tuntevaksi aikuiseksi – tämä on tietysti vain yksi tarinan monista tulkintatavoista. Myös Helinä-keiju on ihastunut Peteriin ja on mustasukkainen Leenasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Alison Flood: Peter Pan was pioneering work of child psychology, claims new study The Guardian. 2.8.2016. Viitattu 31.3.2018.
  2. a b c Sara Kettler: J.M. Barrie & Peter Pan: From Fantasy to Dark Realities Biography.com. 3.12.2014. A&E Television Networks. Viitattu 31.3.2018.
  3. Cathy Lowne: Peter Pan Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.3.2018.
  4. Barrie, J. M.: Peter Pan, s. 8–9. (alkuteos: Peter and Wendy, 1911.). Suomentanut Karhulahti, Sari. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-332-5.
  5. Kirsten Stirling: Peter Pan Oxford Bibliographies. Viitattu 31.3.2018.
  6. Shelly Rakover: Why Wendy does not Want to be a Darling: A New Interpretation of "Peter Pan" PSYART. 25.10.2010. Viitattu 31.3.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barrie, J. M.: Peter Pan. (alkuteos: Peter and Wendy, 1911.). Suomentanut Karhulahti, Sari. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-332-5.
  • Barrie, J. M.: Peter Pan Kensingtonin puistossa. (alkuteos: Peter Pan in Kensington Gardens, 1906). Suomentanut Vuorinen, Mikko. BTJ, 2008. ISBN 9789516926950.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]