Mielen teoria
Mielen teoria tarkoittaa ihmisen taipumusta selittää ja ennustaa toisten ihmisten ja muiden toimijoiden käyttäytymistä niiden mielentilojen mukaan. Käsitettä tutkitaan etenkin kehityspsykologiassa.[1]
Kolme tärkeintä mielentilaa toimijan käyttäytymisen ennustamisen ja selittämisen kannalta ovat halut, jotka osoittavat toimijan tavoitteet; uskomukset, jotka tarkoittavat toimijan käsityksiä maailmasta; ja teeskentely, koska ihmiset eivät aina tarkoita mitä sanovat tai tekevät. Jokainen näistä kolmesta käsitteestä kehittyy lapsella ennen kouluikää. Halut ymmärretään noin kahden vuoden iässä ja teeskentely 18–24 kuukauden iässä. Uskomusten ymmärtämisen kehittymistä ei tunneta yhtä hyvin, mutta erään tutkimuksen mukaan selvä enemmistö lapsista ymmärtää uskomukset nelivuotiaana.[1] Autististisille lapsille mielen teoria kehittyy useita vuosia myöhemmin kuin muille lapsille, mukaan lukien lievästi jälkeenjääneet lapset.[1]
Mielen teorian kehittymistä testataan muun muassa niin sanotulla ”Sally-Anne-tehtävällä”. Lapselle kerrotaan tarina, jossa Sally laittaa lelun laatikkoon ja lähtee huoneesta. Sitten Anne tulee ja siirtää sen toiseen paikkaan. Tarinan jälkeen lapselta kysytään, mistä Sally etsii lelua tullessaan takaisin. Osatakseen vastata lapsen täytyy ymmärtää, että Sallylla on lelun sijainnista virheellinen uskomus, joka on samalla eri uskomus kuin lapsella itsellään.[1]
Mielen teorian abstraktien käsitteiden omaksumisesta on kaksi käsitystä. Ensimmäisen käsityksen mukaan pikkulapsi käyttää yleisiä älyllisiä kykyjään kehittämään arkijärkisen teorian mielentiloista tutkiskelemalla todisteita ja testaamalla hypoteeseja. Toisen käsityksen mukaan mielen teoria on vain metafora, ja ihmisaivoihin on evoluutiossa kehittynyt erityinen moduuli, joka auttaa normaalisti kehittyviä lapsia huomioimaan toisten näkymättömiä mielentiloja. Tämä on sosiaalinen vaisto, joka ei edellytä päättelykykyä, ja autistisilla lapsilla se on heikentynyt.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Than, Ker: Scientists Say Everyone Can Read Minds LiveScience (englanniksi)
- Yle Radio 1:n Kirjakerho: Opettaako kaunokirjallisuuden lukeminen sittenkään ymmärtämään muita ihmisiä?