Maissi Erkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maissi ja Eero Erkko lähdössä maan­pakoon touko­kuussa 1903 Helsingin rautatieasemalla.

Maissi (Maria Aurora) Erkko (o.s. Holländer; 4. kesäkuuta 1872 Nauvo – 1. syyskuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tunnetaan Päivälehden (sittemmin Helsingin Sanomat) päätoimittajan Eero Erkon puolisona. Hänen vanhempansa olivat apulaislääninrahastonhoitaja Johan Fredrik Holländer ja Aurora o.s. Holländer.[1]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytyään Turun suomalaisen tyttökoulun Maissi Holländer opiskeli Helsingin Aleksanderin-yliopiston (nyk. Helsingin yliopisto) yksityisessä sairasvoimistelulaitoksessa. Hän toimi sairasvoimistelijana ja hierojana ennen avioitumistaan Eero Erkon kanssa.[2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maissi Holländer avioitui Eero Erkon kanssa 5. kesäkuuta 1894. Eero Erkko oli Päivälehden perustajia, lehden päätoimittaja ja keskeinen omistaja. Avioliitosta syntyi kolme lasta: Eljas (1895−1965), Paavo (1896−1936) ja Eero O. (1899−1969).

Kun Eero Erkko karkotettiin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin määräyksestä maasta 1903, Maissi ja lapset seurasivat häntä maanpakoon New Yorkiin, Yhdysvaltoihin. New Yorkin vuosina Maissi Erkko hoiti miehensä liiketoimien kirjanpitoa. Erkot pääsivät palaamaan takaisin Suomeen 1905.[3]

Yhteiskunnallinen vaikuttaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maissi Erkko osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli muun muassa perustamassa vuonna 1902 perustuslaillisten suomenmielisten naisten keskustelupiiriä, Nuorsuomalaista naisklubia sekä venäläistämistoimenpiteitä vastustaneen kagaalin rinnakkaisjärjestöä, naiskagaalia. Naiskagaalin tehtäviin kuului muun muassa kiellettyjen painotuotteiden (esim. Vapaita lehtisiä/Fria Ord -lehden) salakuljetus ja jakelu, salaisten viestien välittäminen sekä varojenkeruu. Suomalaisessa Naisliitossa Maissi Erkko toimi sen Helsingin yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana 1907−1908.[4]

Kun Suomea koetteli ankara katovuosi 1902, Maissi Erkko osallistui hätäapua varten perustetun toimikunnan toimintaan. [5] Vuonna 1918 hän oli perustamassa Suomen Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistystä. [6] Hän kuului myös Suomen Laivaston naisliiton johtokuntaan. [7]

Viron vapaussodan (1918−1920) avustustoimikunnassa Maissi Erkolle kuului useita tehtäviä: hän toimi puheenjohtajana sairaaloiden vaate- ja sisustamisosastossa ja hoiti lisäksi komitean sairaalan taloudenhoitajan tehtäviä. Näistä ansioistaan Maissi Erkko sai tunnustukseksi Viron vapausristin ja Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkin.[8]

Vuonna 1919 Maissi Erkko valittiin varajäseneksi kirkollis- ja opetusministeriön nimeämään elokuvatarkastuslautakuntaan.[9]

Sanoma Osakeyhtiön johtokunnan jäsen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eero Erkon kuoltua 1927 Maissi Erkko toimi aktiivisesti Sanoma Osakeyhtiössä. Johtokunnan jäsenenä ja lehden päätoimittajan Eljas Erkon äidin ominaisuudessa hän seurasi yhtiön tapahtumia tiiviisti aina kuolemaansa (1.9.1936) saakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maissi Erkon arkisto (PDF) paivalehdenarkisto.fi.
  2. Suomalainen Naisliitto naisliittohelsinki.fi.
  3. Kauppinen, Maija: Hehkuva ja rohkea Maissi Erkko Naisten Ääni. Viitattu 9.3.2016.
  4. Suomalainen Naisliitto naisliittohelsinki.fi.
  5. Maissi Erkko kuollut. Helsingin Sanomat, 2.9.1936.
  6. Hyvää huolta pojistamme maalla ja merellä. Sotilaskoteja ulkosaaria myöten. Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys toiminut lähes 15 vuotta. Ilta-Sanomat, 4.3.1933.
  7. Ilta-Sanomat, 2.2.1933.
  8. Maissi Erkko kuollut. Helsingin Sanomat, 2.9.1936.
  9. Maissi Erkon arkisto paivalehdenarkisto.fi. Viitattu 8.3.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zetterberg, Seppo: Eero Erkko. Otava, 2001.
  • Manninen, Ohto – Salokangas, Raimo: Eljas Erkko: Vaikenematon valtiomahti. WSOY, 2009.
  • Blåfield, Antti: Loistavat Erkot. Otava, 2015.