Työväenmusiikki

Työväenmusiikki on vasemmiston useimmiten poliittista musiikkia ja osa poliittista työväenkulttuuria. Työväenlaulut ottavat sanoillaan yleensä kantaa politiikkaan. Vanhaan työväenmusiikkiin kuuluvat myös marssit. Työväenmusiikin juuret ovat Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä syntyneeseen vallankumoukselliseen musiikkiin.

Kuuluisia työväenlauluja

Näkyvin osa työväenmusiikkia ovat taistelulaulut eli työväenmarssit.

Kuuluisin työväenmusiikin sävelmä on Kansainvälinen-marssi. Alkuperäiset sanat teki Eugène Pottier 1871 ja sävelmän Pierre Degeyter 1888. Suomeksi laulun käänsivät sosialistit Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki 1905 ja siitä tuli nopeasti tunnettu.

Muita kuuluisia sävelmiä on punalippua ylistävä "Bandiera Rossa". Laulun tekstin laati Carlo Tuzzi vuonna 1908 kahteen lombardialaiseen kansanlauluun.

Itäsaksalainen Hanns Eisler sävelsi työväenmusiikkia yhteistyössä Bertolt Brechtin kanssa tämän kirjoittamiin teksteihin.

Työväenmusiikki Suomessa

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat

Suomessa työväenlauluja on laulettu 1800-luvun loppupuolelta asti. Jo rekilauluihin ja arkkiveisuihin sisältyi useita työväenlauluja. Aluksi esiintyivät lähinnä kuorot ja torvisoittokunnat, ja myöhemminkin kuorolaulu on ollut suosittua. Laulujen sanat olivat joko korkean aatteellisia (esim. Antti Törneroosin kirjoittama ja Oskar Merikannon säveltämä Työväen marssi) tai kuvauksia työväen kurjuudesta. Juho Ernst Kujala julkaisi vuonna 1907 kokoelman kuplettityylisiä köyhälistölauluja. Lauluja omaksuttiin myös Venäjältä, Saksasta ja muista työväenliikkeen vahvoista maista.

Suomen ensimmäinen painettu työväenlaulujen kokoelma Työväen laulukirja ilmestyi vuonna 1900. Se sisälsi yksitoista laulua. Teoksesta tehtiin myöhemmin laajennettuja uusia versioita, joita vuoteen 1920 mennessä oli painettu yli 200 000 kappaletta.

Sisällissodan aikoihin kehittyi runsaasti lisää työväenmusiikkia, ensimmäiseksi vankileirilauluja. Vuoden 1918 jälkeen työväenliikkeen sekä sosialidemokraattisella että kommunistisella haaralla kehittyi kisällilaulujen eli päivänpoliittisten pilkkalaulujen perinne. Kommunistien laulut saivat paljon vaikutteita Neuvostoliitosta. Kisällilaulu eli kukoistuskauttaan 1950-luvulla.

1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla työväenlaulut olivat jälleen suosittuja nuorison vasemmistolaistumisen myötä. Vanhoista työväenlauluista tehtiin uusia levytyksiä. Kaj Chydenius, Eero Ojanen ja muut säveltäjät tekivät uutta yhteiskunnallista musiikkia.

Tunnetuin suomalainen työväenlaulujen esittäjä on ollut Reijo Frank, joka on esiintynyt myös ulkomailla. Suomalaista työväen musiikkikulttuuria ovat tutkineet erityisesti Pekka Gronow, Ilpo Saunio ja Timo Tuovinen sekä vuonna 1979 perustettu Maailman musiikin keskus (vuoteen 1991 Työväenmusiikki-instituutti).

Työväen musiikkikulttuurin vaalijana on Tampereella toimiva, vuonna 1920 perustettu Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM). Liitto julkaisee Työväen Sävel -lehteä (perustettu vuonna 1926, aiempi nimi Työväen Musiikkilehti) ja järjestää leirejä ja koulutustilaisuuksia laulajille ja soittajille. STM:n puheenjohtajana toimii nykyisin Jaana Palanterä ja sen kunniapuheenjohtajana on entinen kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttila (SDP).

Katso myös

• Luettelo työväenlauluista
• Työväen Musiikkitapahtuma

Lähteet

• Pekka Gronow: Laulukirja: Työväenlauluja kahdeksalta vuosikymmeneltä. Tammi, Helsinki 1973.

Kirjallisuutta

• Kari, Virpi (toim.): Työväen laulukirja. Helsinki: F-Kustannus, 2007. ISBN 978-952-461-124-4.
• Saunio, Ilpo & Tuovinen, Timo: Edestä aattehen: Suomalaisia työväenlauluja 1890−1939. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4214-6.

Aiheesta muualla

• Karoliina Niskanen. Työväenlaulujen kehitys Suomessa. Unikankare.net 6.4.1999.
• HS-raadin vastaukset kysymykseen: Ovatko työväenlaulut nykyisin harmitonta vappuviihdettä? (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 30.4.2009.
• Juha Akkanen: Urpilainen palautti työväenlaulun kunniaan (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 3.6.2010.
• Työväenlauluja Ylen Elävässa arkistossa.
• Työväenmusiikin perinnettä jatkavat nyt räppärit ja punkkarit: "Kantaa ottavaa laulua on ollut kaikkina aikoina, vaikka aiheet muuttuvat". Yle 29.7.2018.