Helmer Adler

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Aksel Helmer Adler (6. toukokuuta 1908 Kuhmo4. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen vasemmistolainen toimittaja, kriitikko ja elokuvaohjaaja.[1][2]

Adler kävi kahdeksan luokkaa Helsingin suomalaista lyseota ja siirtyi sitten lehtialalle. Hän oli toimittajana Suomenmaa-lehden uutisosastolla 1930–1932 ja Suomen Sosialidemokraatti -lehden toimittajana 1934–1938. Adler oli sen jälkeen vuoden verran ohjaajana Kirjan talossa toimineella Työväen Näyttämöllä. [2]

Adler toimi Tulenkantajat-lehden ja Kirjallisuuslehden avustajana, työskenteli Suomen Sosialidemokraatin kulttuuritoimittajana ja teki Soihtu-lehteä. Hän kuului kirjailijaryhmä Kiilaan ja oli mukana vuonna 1940 Suomen–Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran (SNS I) johdossa. Vuonna 1934 Adler on keskeisessä roolissa suunniteltaessa Ranskan kansanrintamaa esikuvana käyttäen vasemmistososialidemokraattien ja kommunistien yhteisrintamaa. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin Adlerin luona ja siinä vasemmistososialidemokraatteja edustivat Adlerin ohella Mauri Ryömä ja Jarno Pennanen.

Adler käsikirjoitti ja ohjasi 1939 elokuvan Herrat ovat herkkäuskoisia. Hän myös näytteli elokuvassa tohtori Van Hu Sanin roolia.

Talvisodan aikana Adler oli väestönsuojelutehtävissä.[2] Kun Suomen viranomaiset loppukesästä 1940 ryhtyivät tukahduttamaan SNS:n toimintaa, Adler alkoi eräiden muiden ohella organisoida niin sanottuja iskuryhmiä puolustamaan seuran kokouksia. Hänet kutsuttiin syyskuussa 1940 asepalvelukseen ja hän toimi sitten kirjurina Helsingin suojeluskuntapiirissä. Adler teki itsemurhan kaasulla joulukuussa 1940.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus, Hufvudstadsbladet, 08.12.1940, nro 333, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. a b c Dödsfall, Hufvudstadsbladet, 08.12.1940, nro 333 (2. painos), s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot: Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945, s. 251, 265–266, 595. WSOY 1994.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]